Lomittaiset ympyrät applikoimalla........

 ................oli tekniikka jolla tehtiin pikkuliinoja Katrin tämän vuoden viimeisellä kurssilla. 

 

Isompi liina on kooltaan 29 cm x 42 cm ja pienemmät 27 cm x 27 cm. Kooltaan juuri sopivat piirongin päälle jolle ne pääsevät kohta kun otan joululiinat pois.

Liinojen toisella puolella on melko valkoinen pikkukuvioinen kangas ja kaunis tikkaus jättää sopivan jäljen käyttää liinoja vaikka näinkin päin:)

Naapurin rouvalle ompelin pyynnöstä uuden olkapussukan farkuista. Hänelle on aiemmen tehty jo yksi samantyyppinen mutta hän tahtoi vielä toisen ;) Nyt pitäisi lähteä metsästämään farkkuja kun tähän meni viimeisetkin rippeet. 

Onni on valinnut mukavan paikan levätä lenkin jälkeen. Näkee kuitenkin samalla jos pihalla sattuu olemaan mitään liikettä;)

Kädentaitoa joululahjaksi:) Tyttären virkkaama käppänä ja pojan valmistama laatikko:)

Onni joulutunnelmissa 2022

Karhujen kaarros

Perinteiseen karhuntassublokkiin onkin laitettu kuusi kynttä neljän sijaan:) Katri oli syksyn kurssille ideoinut tämän blokin. Kun niitä ompeli useamman niin niistä syntyi torkkupeitto jonka koko on 140 cm x 190 cm.

Värilliset kankaat ovat viime vuoden Tilkkusen joulukalenterista. Ne riittivät sopivasti tähän työhön vain muutama pikkupala jäi:) Olin oikein tyyytyväinen että laatikko tyhjeni pienen pinon verran;) Mustan taustakankaan ostin Katrin tilkkukaupasta juuri tähän tarkoitukseen. Se ei ole ihan yksiväristä mustaa vaan vähän ruskehtavaa viivoin kuvioituna. Sopivan värinen takakangas löytyi kaapista mutta kun se ei ihan riittänyt jatkoin sitä Kaffe Fassetin kangaspalalla jota laitoin myös reunakantiksi. Kiva reunakantti tästä tulikin ainakin omasta mielestäni;)

Tikkasin kaikki tassujen reunat mustan kankaan reunasta. Aikaa kului:) Meinasi välillä jo hartiat tulla kipeiksi mutta pidin taukoa:) Ehkä sen tähden työn valmistuminen kesti useamman kuukauden. Mutta eihän sillä mikään kiire ollutkaan. Ehtii kaapin hyllylle vaikka myöhemminkin;)

Keskeneräinen kesämysteeri on seuraavana listalla saada valmiiksi. Taitaa homma siirtyä ensi vuoden puolelle:)

Hannelen jouluisella tilkkutyökurssilla Päivölässä

 Pienehköllä mutta oikein mukavalla porukalla kokoonnuttiin Päivölään viikonlopun tilkkutyökurssille. Lauantaina Hannele kertoi että tämä kurssi on hänen viimeinen siellä pitämänsä kurssi. Vähän jäi kyllä mietityttämään että missähän sitä enää tavataan vai eikö missään. Aika sen sitten näyttää.

Yksityiskohdissa kankaiden värit näkyvät paremmin kun kokokuvassa.

Hannelella oli monta kivaa ompelumallia mutta kaikkea ei todellakaan ehdi tekemään perjantai illan, lauantain ja sunnuntai aamun aikana. Nukuttavakin on välillä ja mukava on seurustellakin toisten ompelijoiden kanssa:)

Ensimmäiseksi työksi valitsin joulumysteerin ja siinähän sitä aikaa vierähti;) Kaksi muuta naista aloitti saman työn ja kaikki teimme niistä omanlaisiamme ja vähän erilaisia.

 Samalla mallilla mutta eri kankailla töistä tuli eri näköisiä. Ylempi näistä on kivan värikäs ja alempi on mielestäni tyylikäs.

Työ on kooltaan tässä vaiheessa 130 cm x130 cm. Mietinnässä on teenkö tästä pöytäliinan, kuusenalusmaton vai jatkanko vielä reunoja ja teen joulupeiton:)

Tämä testiblokki on nimeltään Kuurankukka

Mukimatot ovat kooltaan 18 x18 cm.

Ruokailupaikan eteisaulaan opiskelijat olivat rakentaneet kivan koirapiparin:)

Jouluinen tähtiliina

 Viimeviikkoisella Katrin kurssilla ommeltiin tähtiä. Tähtimallilla tein kaksi pikkuliinaa joille oikeasti on tarvetta:) Olohuoneen pöytä nimittäin tarvitsi uudet joululiinat koska aiemmin ommellut eivät tänä vuonna sopineetkaan sisustukseen;)

Kaivelin tässä yhtenä päivänä joulukortteja esiin enkä muistanut ollenkaan että viime vuonna olinkin ommellut muutaman. Ne lähetän joillekin kivoille kavereille:)

Kaupastakin olisi varmaan löytynyt tähän kohtaan sopiva pikkupöytä mutta taitava kun on käsistään niin sen voi tehdä itsekin. Siis tämä pöytä on pojan käsialaa. Hän halusi kokeilla miten onnistuu pöytä itse tehtynä ja onnistuihan se:) 

Missäspäin se makkaranpaistopaikka olikaan?

Vähän matkaa kun kuljettiin niin löytyihän se:)

Vielä kun hetken malttaa odottaa niin saadaan herkkuja:)

 

Pitäiköhän tästä lähteä trimmaajalle miettii Onni:)

Poikki ja pinoon

 Ensimmäinen kolmesta keskeneräisestä torkkupeitosta valmistui:)

 Aamulla Onnin kanssa lenkkillä mietiskelin minkä nimen työlle antaisin. Lähdin ajatuksesta blokin nimestä; hirsimökki ja siitä se mietintä lähti etenemään. Hirret poikki ja pinoon, niinhän ne mökit syntyvät;)

Peiton koko on 140 x 175 cm

Tähän hirsimökin muunnokseen saatiin idea ja ohjeet opiston kurssilla. Kiva malli vaikka aika työläs olikin. Yksi suikale muodostuu kahdesta kappaleesta, toinen on värillinen ja toinen vaalea. Suikaleiden leveys vaihtelee, kapeimmat ovat 2,5 cm ja leveimmät 5 cm. Värilliset ovat enimmäkseen suikalelaatikosta löytyneitä. Muutaman leikkasin pitkästä kankaasta kuten kaikki vaaleatkin.

Peiton toiselle puolelle löytyi kaapista sopiva kangas mutta se jäi vähän lyhyeksi. Lisäsin keskipaikkeille Katrin kesäkurssilla ommeltuja blokkeja jotka sopivat väreiltään hyvin työhön. Nytpä löytyi niillekin paikka:)

Värillisiin osiin tikkasin kaaria ja vaaleat osat on ommeltu reunojaan pitkin.

Putkipenaali ja lila pikkupussi

 Täällä tuhtailen kolmen tekeillä olevan torkkupeiton kanssa mutta kovin hidasta on touhuni:) Yksi on jo harsittu, kahteen muuhun vanut ja takakankaat leikattu joten edistystä on tapahtut mutta aika hitaasti. Vaikka sanontahan kuuluu että hiljaa hyvää tulee, jospa se nyt pitäisi paikkansa;);) Toivotaan niin:)

Katrin kurssilla tehtiin putkipenaali tai toiset suurensivat osia ja tekivät samalla mallilla niskatyynyn. Itse tyydyin penaaliversioon koska meillä on jo niin paljon tyynyjä että päätin jättää sen väliin tällä kertaa. Tämä vie vähemmän tilaa varastossakin;) Pinta on koottu yhdestä kesken olevasta torkkupeiton jämäpaloista.

Sain joskus tämän pienen paneelipalan Katrilta kaupanpäälliseksi ostoksistani. Teki mieli ommella pieni välityö niin pikkupussin tästä ompelin. Pussin koko on 13x13 cm. 

Toisen puoli on koottu jämäsuikaleista ja muutaman piston ompelin koristeeksi.

Vuoreksi löytyi laatikosta oikein sopivan värinen kangas:)

Hitaasti nyt etenee........

 ...............täällä ompeluhommat:) 

On siinä hyvätkin puolensa;) Kaapit eivät täyty uusilla töillä;) huono puoli on se että ei ehdi tekemään sitä mitä eniten haluaisi tai toiseksi eniten. Ulkoilusäät ovat olleet mitä parhaat ja lenkkeilyreissuilla on kulunut paljon aikaa. Nautiin niin mahdottomasti syksyn raikkaasta ilmasta että olisin ulkona vaikka koko päivän jos olisi mahdollista ja jaksaisi kävellä niin paljon;)

Syyskuussa alkoivat tilkkutyökurssit ja siellä sentään ehtii vähän ommella;) No kyllä kotonakin sentään jonkun verran mutta mielellään tuon Berninan kanssa enemmänkin aikaa kuluttaisi;)

Kurssitöiden alkuja:

Katrin kurssilla tehdään karhuntassun muunnosta. Yksi blokki on valmiina mutta vielä on mietinnässä teenkö näitä vai puranko ja muutan suunnitelmaa vähän toisenlaiseksi;)

Hirsimökin muunnosta ommellaan Opiston kurssilla. Tämän ompeleminen on tosi hidasta. Värilliset suikaleet ovat eri levyisiä ja niitä yhdistetään ensin vaaleaan suikaleeseen ja sitten vasta toisiinsa. Kun vielä silitetään joka vaiheessa niin johan kuluu mukavasti aikaa. Pinta näyttää mielestäni aika kivalta tässä vaiheessa:)

Talous Taito-lehdestä bongasin kivan kuvan;)

Lisäys:)

Unohtui kertoa että jotain ihan valmistakin on syntynyt. Opiston kurssilla syyskuun alussa tehtiin pussukat.

Näissä on erillinen pohjapala jonka reunat nousevat ylös sivusaumoihin. Näkyy selvemmin vasemmanpuoleisessa pussissa koska pohjan väri on sama kuin pussin suussa oleva suuaukko:)

Plussaa vai bonusta

 

Maanantaina paistoi aurinko ja sain kuvattua Plussaa vai Bonusta vai molempia-peiton. Nyt sataa kaatamalla joten ulkokuvaus olisi mahdoton tehtävä. Aamuisin on ollut tosi ihastuttavia lenkkeilykelejä Onnin kanssa. Syksy on mulle parasta aikaa, toki kevätkin mutta kesän kuumuus ei kiinnosta tippaakaan:)

Woven sunshine-peiton kokosin kankaiden loppupaloista ja niin syntyi tämäkin. Kangaspalat ovat vähän isompia kuin jämäpalat mutta sen verran pieniä ettei niistä yksinään pitkälle riitä. Ne saa kuitenkin hyvin käyttöön näihin töihin joissa tarvitaan montaa eri väriä.

Plussat tikkasin suorilla viivoilla ristiin-rastiin ja ison pinnan ympyröillä.

Mukavasti sain käytettyä monenvärisiä kankaita niin ettei niitä jäänyt yhtään jäljelle. Sehän oli tarkoituskin;) 

Mulla tämä on vähän kuin hölmöläisen hommaa;) Yritän kuluttaa kankaita varastostani ja kun paikkakunnan kauppias lopettaa kangaskauppansa niin sinnehän johtaa askeleeni aika kiireesti. Ulos ovesta astun kangaspino kainalossani:) 

Peiton malli on Tula Pinkin kirjasta mutta nimen keksin ihan itse:) Plussa tulee tietenkin peiton pluskuvioista. Bonus taas siitä että sain käytettyä työhön pienehköjä kangaspaloja joita pyörii kangaslaatikossa isompien palojen joukossa.

Saanan kesämysteeri Pykeijassa

Useamman vuoden olen haaveillut ja toivonut pääseväni tutustumaan Norjan "pikku suomeen" Pykeijaan. Keväällä reissua sitten aloitetiin varovasti suunnittelemaan. Elokuussa toive toteutui:)

Kiva, idyllinen pieni paikka. Päivässä käveli pariinkin kertaan sen kaikki kadut nauttien kauneudesta ja rauhallisuudesta.

Jäämeren sauna varattiin kahdeksi tunniksi joka kului kyllä yllättävän nopeasti. Käyn saunassa hyvin harvoin mutta tänne halusin mennä. Mielestäni sauna oli tavallinen puulämmitteinen sauna mutta joku taika siellä oli kun se oli niin miellyttävä...........

..........vai oliko se tämä maisema jota katseltiin saunan terassilta:) Veneessä oli palju jota olisi voinut myös vuokrata mutta meille riitti ihana sauna:)

Saanan kesämysteeri Pykeijassa

Enemmän tilkkuja-ryhmässä Saana ohjasi kesämysteerin halukkaille ompelijoille. Minä olin yksi heistä;) Yllätys, yllätys;) 

Valitsin mysteeriin kankaita joita oli pienehköjä paloja ja joita en yleensä käytä koska eivät ole niin "mun värejä". Aika kiva tuli vaikka lopputuloksesta alussa ei ollut minkäänlaista ajatusta.

Talvi on tulossa vaikka kesääkin on vielä jäljellä.

Kuva Jäämeren saunan pihalta:)