Maaritin salaisuustyö 2025

 

Viime vuoden Tilkkulehdissä aloitettiin Maaritin salaisuustyötä ja tämän vuoden alussa tuli loput ohjeet peittoon.

Keskiosan reunoille ompelin tähtiä jotka ihan itse keksin:) siihen laittaa. Ohjeessa osuus oli pelkkänä kankaana ja siihen neuvottiin vaikka kirjailemaan kauniita kuvioita. Menin aidan matalimmalta kohdalta enkä viitsinyt kirjailla vaan ompelin nuo tähdet;) Tähtien kulmissa olevat neliöt ompelin kolmeen kertaan erilaisilla väriyhdistelmillä eikä mikään oikein tuntunut silmään sopivilta. Tämä vaihtoehdon kuitenkin valitsin.

Peitto on kooltaan 135 x 155cm.

    

                                               

Takapuolelle lisäsin vaalean kankaan reunalle jämäpaloja mitä kertyi pinnan kokoamisesta.

Mansikkakakun kuvia oli tullut vastaan somea selatessani niin paljon että oikein kovasti rupesi tekemään mieli kakkua. Niinpä sitten vaan oli ryhdyttävä tuumasta toimeen:) Ja kyllä, hyvää oli:)

Rapolan linnavuori ja patalappuja

 

Ompelurintamalla on ollut viime aikoina melko hiljaista. Syystä jota en oikein tiedä itsekään. Innostus tilkkutöihin ei ole hiipunut mutta muut asiat vievät jotenkin aikaa niin että ei vaan ehdi tekemään kaikkea mitä haluaisi.

Askeleet kyllä kulkevat ompeluhuoneelle päivittäin mutta hidasta on töiden valmistuminen. Kolme tilkkupintaa odottaa etenemistä torkkupeitoksi. Yhden olen saanut harsittua ja sitä on tarkoitus kohta tikata. Mutta sitten vielä ne kaksi....:)

Patalapputehdas sentään toimi hetken aikaa kun huomasin että niiden varasto on aivan tyhjä. 

Kaksi ylimmäistä on vanhasta Kaffe Fassetin kivasta kasvisaihekankaasta. 

Perhoskuvia leikattiin leikkurilla pari vuotta sitten Heljän kurssilla. En oikein ole keksinyt mihin ne laittaisin mutta patalappuihin näyttivät sopivan melko hyvin. Muutama perhonen jäi vielä, ehkä niillekin löytyy joku paikka. 

Pupuaiheisen patalapun tein joskus ystävälleni. Kun hän on kuulemma käyttänyt sen jo loppuun niin teinpä niitäkin lisää. Taitaa kaveri saada uuden vanhan tilalle kun kuulemma kovasti tykkäsi siitä:)

Hirsimökit ja kuusikulmiot on vanhoja harjoitusblokkeja. Lisäsin niihin tikkauksia ja niin nekin valmistuivat patalapuiksi. 

Eilen käytiin tutustumassa uuteen paikkaan. Rapolan linnavuorelle ja samalla kierrettiin siellä oleva noin neljän kilometrin Harjupolku.

Polulle lähdettiin Voipaalan taidekeskuksen pihasta jossa saatiin katsella kivoja taideteoksia. 

Onnikin ihmettelee keitä nämä oikein ovat. Ei sentään tarvinnut haukkua kun olivat hiljaisia kavereita.

Eipä tarvinnut pitkälle kävellä kun löytyi oikein kaunis näköalapaikka. Siis kahvitauko heti alkumetreillä;) Myöhemmin ei näin kivaa paikkaa ollutkaan vaikka reitti oli kaikenkaikkiaan oikein kiva. Väillä meinasi hiki tulla meille kaksijalkaisille mutta Onni paineli reippaana kuten aina;)

Metsäorvokkeja polun varrella