Joulun tilkkujännäri ja lautasen alusliinat

 Joulukuun alkupäivinä aloitettin vielä Katrin verkkokurssilla Joulun tilkkujännäri joka paljastui parin viikon aikana.

Katri oli tehnyt tyynyn punaharmaana ja se oli kyllä kaunis mutta on tämä oma värivalintanikin:)

Kävin myös Katrin parin päivän jouluaiheisella tilkkutyökurssilla naapurikaupungissa. Vaihtoehtoja oli vaikka miten paljon mutta päädyin ompelemaan joulun ruokapöydälle lautasten alle pikkuliinat.

Ensin oli värivalintavaikeus. Kokeilin kaksi versiota ja vaikeaa oli edelleen mutta kun päätös oli tehtävä niin tein ylemmässä kuvassa olevia ja alimman kuvan versio saa olla yksittäisenä pikkuliinana tai annan sen jollekkin kiinnostuneelle;)

Yhden karkkinyssykän olin ommellut aiemmin ja tein vielä pari lisää. Ne ovat kivoja ja nopeatekoisia.

@katrintilkkukauppa

#katrinverkkokurssit

#katrintilkkujännäri

Nyt ompelukone pääsee joululomalle ja minä siirryn muihin hommiin:)

Syksyn 2021 Opistolla ommeltua ........

 Opistolla ommeltiin Heljän ohjauksessa monenlaisia pikkutöitä.

Viimeisellä kurssikerralla tehtiin taittelutekniikalla kuusia. Näin glogiaikaa ajatellen tein niistä tummapohjaisia mukimattoja.

Crazy-pussukkaan ommeltiin ja tikattiin palat tukikankaalle samaan aikaan. Tämä oli kiva tekniikka:) Pussukan leveys on 21 cm ja korkeus 14 cm.

Tyynyn koko on 50x50cm ja se ommeltiin paperitekniikalla.

Pikkukopan kulmat on taiteltu sivuille, siinä tämän mallin juju. Kopan pitkät sivut ovat 18 cm, lyhyet 14 cm ja korkeus 10cm. Tällä ohjeella voi valmistaa isompia tai pienempiä, miten itse haluaa.

Jouluisen pikkuliinan halkaisija on 30 cm. Sitä voi myös helposti suurentaa jos haluaa isomman.

Kätevää! Nappaa vaan yhdestä pussukasta kiinni niin kaksi muutakin tulevat mukaan sillä kaikki kolme ovat toisissaan kiinni. Ulommaisten pussien kylkiin laitoin hirsimökkiblokit jotka jäivät ylimääräisiksi syksyllä valmistuneesta torkkupeitosta;)

Kaksipuoleiset patalaput. Tällä tekniikalla ommeltiin molemmat puolet yhtä aikaa tukimateriaaliin. Vähän oli hankalaa mutta valmista tuli.

Yksi olkalaukkukin mahtui kurssiohjelmaan:)

Nyssykkä

 

Katri oli tehnyt blogiinsa oli tosi kivan nyssykkä-ohjeen. Jouluisesta kankaasta ommeltuna siihen sopii joulunamit:) 

Joulutähtiliina ja vekkulipussukka

 Katrin kurssilla saatiin uusi ohje tähtimalliin. Sillä tein kaksi uutta pikkuliinaa jouluksi ja annoin niille nimeksi joulutähti:)

Alkusyksyllä Katri opetti meille uudenlaisen pussukan. 

Kuviopinta pussukassa on kurssilla aiemmin opittu blokkimalli. 

Just heräsin ja heti oot kuvaamassa, partakin vielä kampaamatta;)

Pussukoita ja kasseja

Youtubessa vastaani tupsahti sivutaskullinen pussukka. Tasku on siis pussukan ulkopuolella. Samantyyppistä on tullut ommeltua mutta ei tällä ohjeistuksella. Sehän piti kokeilla;)

 Pussukan koko on 20x13 cm.

Olipa mukava tehdä tälläkin mallilla ja siihen sai taas hyödennettyä musta-valko-harmaan jämäpalalaatikon kangaspaloja:)

Kiva panelikangas on jo kauan sitten hankittua. Ompelin siitä pikaisesti apukassin kauppakäynneille, ylemmässä kuvassa oleva. Tuttava piipahti jonakin päivänä visiitillä ja huomasi kassin eteisessä ja kertoi haluavansa sen. Niinpä kassi lähti hänen mukaansa:) Kun kangasta oli vielä jäljellä toiseenkin kassiin niin nyt meillä molemmilla on samanlaiset. 

Pussukat kuukauden väreissä

Tilkkuyhdistys Finnquilt on antanut haasteeksi joka kuukaudelle oman väriteeman. Värejä on annettu jo elo-, syys- ja lokakuulle ja hetki sitten ilmestyi marraskuun väri keltainen. Muut ovat olleet sininen, harmaa ja vihreä.

Tiukuliina-tilkkuilija oli keksinyt ommella joka väristä pussukan kuukauden teeman mukaan. Innostuin!!!

Pussukoiden molemmat puolet on ommeltu jämälaatikoiden suikaleista. Vähäsen pieneni pinot näiden ansioista;) Kaikki ovat samankokoisia, 20x24 cm. Tykkäsin tehdä kaikkiin erilaiset tikkaukset:) Sai taas harjoitusta silläkin osa-alueella:)

Joulutyyny

 Saijan ohjeen mukaan valmistui joulutyyny:)

Tyynyn koko on 45x45cm.

Tyyny ommellaan paperitekniikalla ja siihen saa mukavasti käytettyä aika pieniäkin jämäpaloja joten niitä siis kannattaa säästää;) Vihreän laatikon palat eivät silti paljonkaan huvenneet:) Voisi tehdä toisen ja vaikka kolmannenkin tyynyn.

FQ:n ohjeiden mukaan paper piecing-kokeiluja

Aika harvoin tulee ommeltua blokkeja niin että niille ei olisi mitään kohdetta tiedossa. Joihinkin töihin tietenkin pitää tehdä kokeiluja ennenkuin isompaa määrää kangasta alkaa pilkkomaan mutta siis että ihan muuten vaan ompelisi blokkia kokeilumielessä.

 Pitkään olen jo katsellut FQ:n sivuilla olevia paper piecing-malleja ja kun juuri nyt oli hetki kun ei ole mitään isompaa projektia tekeillä niin päätinpä kokeilla näitä. Kivoja olikin ommella vaikka joissakin kohdin en millään meinannut saada saumoja kohdistettua ja voi olla että ei ihan millilleen mennytkään. 

Näihin sain mukavasti tyhjennettyä punaista jämälaatikkoa, siis hieman:)

 

Tyynyjä kalanruotokuviolla

Opiston kurssilla saatiin opastus valmistaa kalanruotokuviota vai onko sik-sakkia:)

Monesti olen pyöritellyt ruskehtavaa kangaspakettia kädessäni miettiessäni kangasvalintaa johonkin työhön. Paketin olen hankkinut ainakin 10 vuotta sitten enkä edes muista mistä se on ostettu. Paikkaa mistään muualta kuin kaapin hyllyltä sille ei ole löytynyt. Mutta nyt, nyt tärppäsi:)

Tyynyn koko on 60x80 cm.

Kangasvalinta onnistui mutta ompelusta ei voikaan sanoa samaa. Yhdistin palat toisiinsa väärin ja niinhän tuosta tuli vinosik-sakkia. Harmitti vähän! Purkamalla olisi voinut mokat korjata mutta olisi ollut niin iso työ että päätin jättää sen tekemättä.

Helpompi oli tehdä homma kokonaan uudestaan:)

Tämäkin tyyny on kooltaan 60x80 cm.

Alkuperäisiä kankaita ei riittänyt toiseen tyynyyn. Jostain suikalepaketista oli jäänyt kirkkaita kankaita ja niitä oli riittävästi. Niistäpä sitten valmistui korjattu versio;)

Onni muokkasi itselleen sopivan paikan sadepäivän lepohetkeen.

Kehyskukkaroita ja pussukoita, Sugaridoo-mysteeri

Nyt voisi kysyä lähtikö vähän lapasesta vai tarvinneeko tuota kysyäkään:) 

Syksyn aikana on tullut ommeltua pussukoita syystä tai toisesta ja kehyskukkaroihin sain innostuksen kivoista kankaista:)

Etsin varastostani ostamiini naisellisiin kankaisiin sopivia kehyksiä ja kun niitä löytyi montaa eri kokoa niin tuli sitten tehtyä vähän useampi kukkaro. 

Opiston kurssilla saatiin ohjeet tähän blokkiin. Kiva blokki ja helppo ommella mutta kun en halunnut mitään isompaa tehdä tällä kertaa niin pussukaksi sekin muotoutui. 

Instassa oli #raitahaaste johon osallistuin kuinkas muuten kuin pussukalla.

Kivalla kankaalla saa helposti mukavan näköistä pintaa. Tästä tykkään itse aika paljon;) Vuoreksi laitoin musta-valkoista sik-sak-kangasta, raitaa sekin:)

Katrin kesäisellä Tilkkujännäri niityllä etäkurssilla tehtiin erilaisia kesäisiä blokkeja. Mustikkablokistakin syntyi pussukka kuten kahdesta perhosblokistakin joita esittelin jo aiemmin.

Samalta kurssilta saatiin ohje auringonkukkaan. Siitä ompelin ison version josta sain kakkospuolen Sugarigoo-mysteeripeitolle.

Mitähän seuraavaksi? Tavallisesti on aina jokin projekti kesken mutta nyt on outo tunne kun kaikki keskeneräiset ovat valmistuneet FinnQuiltin #keskeneräisetvalmiiksi-haasteen innoittamana:)

Syysreissulla

 Tämän vuoden syksyinen reissu suunnattiin Hossan kansallispuistoon. Paikasta on ollut paljon kirjoituksia ja kuvia ja sitä on kovasti kehuttu. Joten nähtävä se oli itsekin:)  Eikä tuota turhaan oltu kehuttu. Hieno se oli, paljon lenkkeilymaastoja ym. aktiviteettimahdollisuuksia niitä haluaville mutta meille riitti kauniit lenkkipolut.

Ensimmäisenä päivänä lähdettiin tutustumaan viiden km Ölökyn-ylitys-lenkkiin. 

Kivistä polkua kuljettiin ylös ja alas kunnes päästiin puolessa välissä olevallle riippusillalle.

Onnille tuntui kulkeminen olevan kovin helppoa toista se oli minulle. Matkan teko oli toisinaan melko hidasta. Koko ajan piti katsoa jalalle sopivaa paikka kivien ja juurakoiden väliin. Riippusillan yli päästiin mukavasti vaikka se vähän heiluikin sinne tänne kun samaan aikaan oli muitakin kulkijoita sillalla.

Sen ylitettyämme vastassa oli reissun kauhistus. Tai ainakin minua se pelotti ihan kauheasti. Muut porukastamme eivät kokeneet sitä niin pelottavana tai eivät ainakaan myöntäneet;)

Tämä kuva on Unelmatrippiblogista kopioitu. Kuvassa olevaa kivisiä portaita riitti vielä paljon korkeammalle. Itse en pystynyt ajattelemaankaan kuvan ottamista. Täysi työ oli selvitä kiviportaat ylös, onneksi vieressä oli naruköysi apuna. Tuntui että portaikkoa riitti aina vaan vaikka kuinka yritti edetä. Lopussa oli vielä kierreportaat ja sitten saikin huokaista syvään:)

Takaisinpäin matka olikin huomattavasti helpompi. Nyt pystyi ihailemaan kauniita maisemiakin:) Aikaa tälle lenkille kului noin neljä tuntia joten siitä voi päätellä miten hidasta kulku oli. Toki välillä ihailtiin maisemia, otettiin kuvia ja yksi evästaukokin pidettiin:)

Reissullamme kiertelimme monia muitakin kauniita kohteita ja luontopolkuja.

Onnille reissaaminen tuntui olevan mukavaa. Lenkkeilyä, ikkunasta kyttäilyä ja sopivasti lepoa:)