Farkkukurssilla

Naapurikaupungissa oli Katrin kahden päivän kestävä farkkukurssi. Menin mukaan vaikka en farkuista mitään ommellutkaan koska en omista uusia enkä vanhoja farkkuja. Nuorisoltamme kyselin mutta ei heilläkään ollut sellaisia joista olisivat malttaneet luopua. Kerran aiemmin olen ollut myös farkkutyökurssilla ja silloin kävin kirpputorilla ja löysin sieltä mukavat housut ja paidan. Niistä valmistui silloin kaksi kassia ja koppa. Nyt laiskuuttani en viitsinyt lähteä etsimään mistään sopivaa materiaalia varsinkin kun tiesin että muutakin saa kursilla ommella:)
Japanilaistyyppisiä kankaita olen ostanut vuosia-vuosia sitten. Säilönyt niitä aikani kun ovat olleet kauniita. Ja sitten kun eivät näyttäneet enää niin kauniilta en tiennyt mihin ne käyttäisin;) Kurssilla niistä valmistui kaksi japanilaistyyppistä kukkaroa:) Aika pienet palat kankaita kului joten monta kukkaroa voisi vielä tehdä:)

Sain sentään kahden päivän aikana muutakin ommeltua kuin nuo kaksi kukkaroa. Vinksallaan olevat kuviot tuntuvat tällä hetkellä kovin kiinnostavan minua. Juurihan ompelin vinksin-vonksin olevat kuuset tyynyihin ja nyt kurssilla näitä vinksahtaneita taloja. Niitä tuli aika paljon ja torkkupeitto olisi tarkoitus valmistua sohvalle ihan arkikäyttöön. Monestihan ompelemani peitot pääsevät kaapin hyllylle mutta tätä en aio sinne laittaa.

Taloja valmistui riittävästi mutta tekemistä kyllä vielä riittää. Kun suunitelmaa miten ne aion työhön sijoittaa ei ole niin siinä sitä riittää miettimistä joksikin aikaa:)

Joulutyynyt

Kyllä, luit oikein;) Kerrankin olen ajoissa tai sitten en ollutkaan:) Ostin hyvissä ajoin ennen viime joulua  Töölön tilkkupajasta Crazy Christmas Trees-ohjeen. Pikkuhiljaa sitä ompelin mutta ei ehtinyt valmistua viime jouluksi. Osaksi syynä oli se että en ollut varma miten haluaisin kuuset käyttää. Kaitaliina ei ihan ollut ykkösvaihtoehto. Kun aikaa kului niin kohdekin kuusille selvisi. Tyynyt valmistuivat tämän vuoden joulusisustukseen:)

Vuosia sitten kävin päivän kestävällä kankaan maalauskurssilla. Siellä kyllä tuli selväksi että taiteilijaa ei minusta saa sitten tekemälläkään vaikka kuinka kurssittaisi. Opettaja kyllä ohjasi hyvin kurssin alussa mutta kun oma käsi ei tee sitä mitä aivot toivovat niin se on sitten hyväksyttävä. Pöytäliinaan maalasin kukkia, niin, tai yritin.  Kun lopputulos ei ollut kuitenkaan toivotunlainen päätin käyttää maalini maalaamalla loppulakanakankaan leveällä sutilla kokonaan vihreäksi toivoen että sille löytyisi joskus käyttöä. Muutamia paloja siitä olenkin silloin tällöin tarvinnut ja nyt sain leikattua aika ison loven tyynyjen takakappaleiksi. Vielä sitä jäi johonkin toiseen kohteeseen:)

Laadunvalvojakin halusi tulla kuvaan:)

Lauantaiherkuttelua:) 

Kyllä nyt on hempeetä:)

Kavereiden kirjekuoreen sujahti mukinaluset.

Koko on 24 x 24 cm.

Patalapun sydän on vähän isompi kuin mukinalusissa. Paper piecingiä on kyllä aika kiva ommella, ainakin silloin tällöin. Niihin saa käytettyä mukavasti pieniä kangaspaloja. Tosin myös kangasta kuluu aika paljon kun hukka on melko suuri, ainakin minulla:)

Hyvää ystävänpäivää:)

Ystävänpäivää odotellessa........

........ompelin siihen liittyviä pikkutöitä.

Keskiviikon tilkkutyökurssin aiheena oli tikkaaminen ja monta hyvää ideaa ja oppia siellä kerrottiin!!! Harjoitustyötä en kuitenkaan tehnyt vaan ompelin puhelimelle pussin ajatuksena antaa se ystävälle mutta pitää vielä tutkia kestääkö se tarkastelun ja sitten pohtia annanko vai enkö?:)

Katrilta sain paper-piecing-mallin sydämeen ja siitä ompelin kaksi mukinalusta.Ne sujautan kirjekuoreen ja lähetän kavereillemme:)

Kokeilupaloista ja jämätilkuista valmistui vielä kolme kangaskoria ompeluhuoneen hyllylle. Näitä ommellessa mietin että jos ne tekisi oikein kauniista kankaista voisivat olla tosi kivan näköisiä mutta pitäähän noita pikkupalojakin johonkin sijoittaa:)

Mysteeri Good Fortune on valmis

Viime vuoden syksyllä PeeKaan Paula antoi vinkin osallistua Bonnie Hunterin mysteerityöhön. Niitä on ollut aikaisempinakin vuosina mutta en vaan ole tullut huomioineeksi asiaa tarpeeksi ajoissa mutta nyt olin hereillä. Paula perusti Facebookiin oman ryhmän niille jotka halusivat osallistua salaisuuden valmistamiseen. 
Marraskuun lopulla saatiin ensimmäiset ohjeet ja niitä annettiin lisää joka perjantai, joku ohje taisi tulla muunakin päivänä. Ensimmäiseksi saatiin kangasvärit ja tarvittavat määrät. Annetut värisävyt eivät olleet oikeen minulle mieluisia ja päätin vaihtaa niitä. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa; maanläheiset tai kirkkaat värit. Kyselin kotiväen mielipiteitä ja aikani pohdiskelutani päädyin kirkkaisiin. Lopputuloksen nähtyäni  maanläheisilläkin olisi tullut varmasti kaunis. Vähän tuota turkoosia pohdin useammankin kerran miten se istuisi värivalikoimaani mutta ihan hyvin siinä kävi. Värikäs tuli työstä ja sitä olin suunnitellutkin.

Mysteerin koko on 180 x 180 cm.

Pikkupaloja ommeltiin työhön 1028 kpl. Tästä pidinkin pienen arvonnan jonka voitti Tiina/Tilkunviilaaja. Hämmästelin kun heti palojen ompelun jälkeen annettiin koko työn kokoamisohje. Olin jotenkin ajatellut että työ pysyisi meille ompelijoillekin mysteerinä vähän pidenpään, olisi jännitys säilynyt kauemmin:)

Mysteerin takapuolen kangasta jatkoin kaksinkertaisilla pikakolmioilla joita on työn uloimmassa reunuksessa ja tällä tekniikalla on Katrin kurssilla tehty tähtiä ennen joulua. Myös vihreää kangasta jäi ja siitä valmistui myös kurssilla annetulla ohjeella pikkutähtiä.

  Ulkona kuvatessa kankaiden värit ovat vähän niin ja näin mutta näissä sisällä oletuissa ovat kyllä kohdillaan.

Tämä mysteeri joutaa nyt kaapin hyllylle ja siirrytään seuraavan mysteerin pariin joka on Katrin kurssilla meneillään. Siitä en ole vielä julkaissut yhtään kuvaa kun ajatuksenani on saada se täysin valmiiksi ja pitää salaisuutena loppuun asti.