Rusettiluistelua, Nallepurkki

Peiton koko on 140 x 175 cm

Rusettiblokki ei oikein koskaan ole saanut minua innostumaan. Kun jokin aika sitten  Pomada-blogin Saija kertoi blogissaan ompelemastaan rusetti-mallilla tehdystä kauniista peitosta minullekin syntyi ajatus kokeilla minkälaista syntyisi jos tuota kokeilisi. Saijan peitossa värit liukuvat kauniisti mutta itse tein yksinkertaisen, perinteisen version.  

Peittoa tikatessa mietin että valkoisen tilalla olisi voinut käyttää jotain mielenkiintoisempaa väriä tai useampia värejä. Suunnitteluvaiheessa olin miettinyt tämän valkoisen eikä sitä enää voinut tikkausvaiheessa muuttaa:):)

 

Joku laskuvirhekin tuli paloja leikatessa ja niin syntyi muutama ylimääräinen blokki. Kun laitoin ne taakse niin sain juuri ja juuri vaalean takakankaan riittämään;)

Sain taas käytettyä mukavasti jämäpaloja tähänkin työhön mutta kuten ennenkin olen todennnut, eivät ne loppuneet vieläkään.

Nimilappu vielä taakse ja peitto on valmis.

Pyysin tytärtä tekemään nallepurkin jonka halusin viedä kaverilleni muistoksi pitkäaikaisesta, vuosikymmenien, ystävyydestämme. Sittenpä piti miettiä mitä laitan purkin sisälle kun tuntui mukavammalta että sisällä olisi jotain kuin että se olisi ihan tyhjä.

 Jonkin aikaa oli kyllä pyöriteltävä älynystyröitä ennenkuin välähti. Tulostin vanhoja valokuvia joita on otettu vuosien varrella reissuistamme ja muista yhdessäoloistamme. Kiersin kuvat rullalle ja sidoin ohuella narulla putkiloiksi. Lisäsin jokaiseen kuvaan liittyvän jonkin kysymyksen ajatuksena että seuraavalla tapaamisella voitaisiin niitä yhdessä katsella ja mietiskellä saatiinko samanlaisia vastauksia. Purkki täyttyi kuvarullilla joita on n.50 kpl.

Nessebyn kirkko oli mielenkiintoinen paikka Norjan reissullamme. Aivan yksinään seisoi tuossa, ainoastaan meri oli lähellä.

Kehysolkalaukut Marimekosta ja Metka-laukku

 

Ystävä pyysi tekemään kolme olkalaukkua Marimekkokankaasta jota hänelle oli jäänyt jostain projektistaan. Kun pyydetään niin sittenhän tehdään;)

Mutta kuinkas sitten kävikään:)

Etsin kaavojeni joukosta kehyksiin sopivan kaavan, mielestäni. Sovitin kaavoja kankaaseen jotta tulisi mukavan näköisiä laukkuja. Sitten ompelemaan. Kun tuli kehykseen liimaamisen aika ihmettelin miten ei millään yläreuna riitä sopivaksi kehykseen. Kunnes tajusin, kaava oli ollutkin liian pieni! Kokoeroa ei ollut paljon mutta oli kuitenkin, pari-kolme senttiä vaakasuunnassa ja yksi sentti korkeudessa.

Onneksi kangasta oli vielä jäljellä ja sain tehtyä uudet laukut, sen kokoiset kun oli pyydetty. Pienempiin ostin uudet kehykset ja tein niistäkin valmiit laukut. Olisin voinut purkaa nuo epäonnistuneet ja tehdä laukut tilkkupinnastakin mutta sovittiin että toimitaan nyt näin:) Ehkä pienemmät löytävät myös kodin itselleen:)

Viime kurssilla saatiin Katrilta ohjeet tähän Metka-kassiin. Kassi on muuten ihan perusversio mutta vetoketju ommeltiin uudella tavalla. Ompelin kassin Nelikko-blokeista joita tehtiin ensimmäisella kurssikerralla.

Kultaiset kädet Berlevåg

Tämä taideteos löydettiin meren rannalla kävellessämme Norjassa.