sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Palttinajakkara, Sugaridoo-mysteeri ja kehyskukkaroita

Pitkästä aikaa päästiin tilkkutyökurssille:) Siellä me kaikki naiset ommeltiin ahkerasti ja melko hiljaisina maskit naamalla:) 

Nyt opeteltiin palttina-blokkia. En sitten millään meinannut ymmärtää tekniikkaa ja opettajaa oli pyydettävä avuksi ainakin kolme kertaa taisi olla enemmänkin. Onneksi oli apu lähellä:) Mietin että miten saan tehtyä työn valmiiksi kotona kun tuntui olevan niin hankalaa. Selvisin kuitenkin hyvien ohjeiden kanssa:) 


Jakkara on ollut alunperin anopin kampauspöydän istuimena. Siinä on pidetty päällä kalastajalangasta virkattua liinaa. Jakkara on ollut meillä eteisessä lipaston vieressä ja siinä Onnin kanssa on nautittu aamuisin ensimmäiset rapsutukset:) ennen lenkille lähtöä.


Yhteen jakkaran jalasta Onni kävi pentuna nakertamassa hammasjälkensä. Vaikka jalat nyt petsattiin tummemmiksi niin halusin että jälkiä ei lähdetä peittämään kokonaan ja ne kyllä näkyvät petsin alta:) Aikas kiva siitä tuli, sellainen mitä olin ajatellutkin:)





Sugaridoo-mysteeriin on kaikki rivit valmiina ja ompelinkin ne jo kiinni toisiinsa. Monesti olen sitä silmäillyt ja miettinyt onko kiva vai ei:) Ehkä kannattaa odottaa valmistumista tikkauksineen ja arvostella sitten vasta:):) Jokunen uusi tekniikka rivejä tehdessä tuli vastaan. Olivat kyllä mukavia tehdä vaikka tarkkuutta vaativia olivatkin:)



Yhtenä viikonloppuna sain tutustua minulle uuteen opettajaan kun ilmottauduin hänen kukkarokurssilleen. Mukava kokemus oli tämäkin:) Tukirautapussit tehtiin melko lailla samoin kun olen oppinut toistenkin opettajien kursseilla. "Istuvia" kehyskukkaroita en ole tehnyt aiemmin. Kivoja tehdä ja lopputulos kohtalaisen onnistunut. 



Pientä pörriäiskukkaroa pyydettiin ja toinen valmistui siinä samalla:) Palttinapinta näkyy kukkaroiden alla.

maanantai 5. lokakuuta 2020

Uusia kukkaroita ja Claudiamysteeri

Uudenlaisia kukkaroita ommeltiin viikonloppuna. Kurssin opettaakaan en ollut ennen tavannut. Aika kului taas tosi nopeasti vaikka aika monta kukkaroa ehdinkin tehdä erilaisilla tekniikoilla mitä aiemmin olen oppinut.



Mies pyysi itselleen uutta pussukkaa.  Aina on kiva kun saa tehdä johonkin tarpeeseen kun useimmin tulee ommeltua vaan ompelemisen ja tekemisen innosta. Miesmäisiä kankaita ei vaan tahtonut löytyä varastoistani. Valittiin sitten tuo musta kangas ja tein siitä tukirautaversion.



Claudia-mysteeriin ommellaan blokkeja aika rauhalliseen tahtiin. Kerran kuussa tulee uusi ohje ja niitä tehdään yleensä kaksi kpl, muutamia on tehty useampi. Valitsin yhtenäisen pohjakankaan kaikille ja muut kangaspalat olen löytänyt  jämälaatikosta:)