Serkkujen ilta

Mieheni ja hänen kolme serkkuaan sopivat vuosia sitten että yhteistä  "serkkujen iltaa" vietetään kerran vuodessa. Paikka, jossa ilta vietetään on yleensä vuorotellen jonkun luona ja  aviopuolisot ovat myös tervetulleita tähän tilaisuuteen:) Tarjoilut hoidetaan nyyttikesti-periaatteella eli jokainen tuo jotakin aiemmin sovittua ruokaa mukanaan. Näin kaikki sujuu mukavasti ja iltaa voidaan istua ja jutella koko porukalla eikä kenenkään tarvitse toimia koko aikaa emäntänä ja tarjoilijana:) 

Mukavaa aurinkoista seurustelua oli tällä kertaa Mäntyharjulla.

Matkalla halusin poiketa Lahdessa kauppaan jossa myydään Kaffe Fasset-kankaita. Hyvä tuuri kävikin, kankaat ja langat myytiin tarjouksella; osta kolme maksa kaksi. Ostin myös ison leikkuualustan josta sai alennusta 20%. Houkutus muihinkin ostoksiin oli kovin suuri mutta mies vieressä hoputti jatkamaan matkaa päätepisteeseemme. Positiivisesti ajatellen se taisi olla hyvä juttu muuten kauppaan olisi mennyt rahaa vaikka miten paljon. 

Alustan koko 60 x 90 cm.

Patalapputehtaan tuotanto jatkuu

 Tehtailun toinen erä on valmistunut. Vielä on yksi erä valmistumassa ja sitten tehtaan tuotanto siirtyy toisenlaisiin tuotteisiin. Suunnitteilla on joulujuttuja:) Eikös ole hyvä olla ajoissa liikkeellä:)

Periaatteeni kirjojen lukemisessa -taitaapi olla muidenkin asioiden kanssa-  että kesken ei jätetä. Tämä kirja tuotti kyllä kovasti tuskaa että sain luettua sen loppuun, tavastani poiketen taisin lukea vain joka toisen rivin:) En sitten millään pysynyt kirjailijan mietteiden mukana. Mukaansa tempaavampi kirja on jo aluillaan, se on jatkoa edellisille Huumalle ja Juoruille:)

Tämä viikonloppu on vielä lomasta jäljellä ja sitten palataan arkirytmiin. Noh, onneksi on vielä kesää jäljellä. Säätiedotuskin on lupaillut ilman vähän viilenevän, sekin helpottaa työhön siirtymistä:)

Mukavaa heinäkuun viimeistä viikonloppua!

Patalapputehdas pyörii.....

.............täällä vimmatusti:) Nyt on meneillään innostus patalappujen ompelemiseen, mikähän lienee seuraava kohde....hmm-hmm...sana pussukka on käynyt muutaman kerran jo mielessä:) Vielä teen kuitenkin lisää näitä kun intoa riittää ja tarvikkeet tähän puuhaan on esillä. 
Sisko kävi yökylässä miehensä kanssa ja vei punasävyiset patalaput mennessään. Hyvä syy tehdä uusia lisää:)

Koirapeiton omistaja

 Tänään käytiin tutustumassa kavereidemme perheen uuteen tulokkaaseen. Hellyyttävä ja hauska koirahan tuo oli:)

Peiton saaja oli ilmeisesti tyytyväinen uuteen peittoonsa:)




Kauan sitten olen päättänyt että saksankielisiä lehtiä en osta vaikka niissä on monesti mukavia malleja mutta kun en kieltä ymmärrä yhtään niin vaikea on tekstiä lukea. Ideoita niistä tietenkin voi napata:) Päätökseni on aika hyvin pitänyt, ei kuitenkaan tänään. Kyläilyreissulla kävimme kioskissa viemässä lottoa ja miten sattuikaan silmäni osumaan lehtitelineessä olevaan kassilehteen:) Lehti on selattu jo pariin kertaan ja luulen että sitä katsellaan vielä useammankin kerran.

Helteisen heinäkuun patalaput........

..................ovat vähän jouluisen näköisiä, mutta olkoot, tuleehan se joulukin jossain vaiheessa vastaan. Isoja töitä ei pysty näin kuumalla pyörittelemään ompelukoneen kanssa. Jotain pitää kuitenkin tehdä ja helpompi on istua koneen ääressä tuulettajan puhallellessa vieressä kuin puuhastella ulkona 30 asteen lämmössä.

Huuman jälkeen Juoruja, kännykkäpussit

Aivan ihastuttavaa kesälukemista ovat nämä Anna Godbergensenin kirjat. Edellinen Huuma oli niin mukava että oli hankittavaa jatkoa sille; Juoruja. Eikä tarina tähän loppunut, vielä se jatkuu kirjoina: Erheitä ja Hehkua. Kaapissa nuokin nyt odottavat mutta ennenkuin sain ne oli jo aloitettava lukemaan toisen kirjailijan kirjaa.

 Vasemmalla alareunassa olevan erittäin käyttökelpoisen ja kovassa käytössä olleen (kuten kuvasta näkyy) kännykkäpussin olen saanut. Valitettasti se on jo niin kulunut että oli ommeltava uusi pussi tilalle. Tästä mallista olen tykännyt kovasti. Samalla ompelin tietenkin kaksi pussia kun kerran hommaan ryhdyin. 

 Terassimme katosta roikkuu risupalloja, yksi niistä oli pudonnut lattialle vain risulenkki oli jäänyt siiman päähän. Huomasin sen eilen illalla mutta en viitsinyt nostaa pois, ajattelin että ehtii myöhemminkin...........

...............mutta linnunmökissämme asusteleva varpunen oli ehtinyt ensin:-)

Pöntön aukosta roikkuu siima jonka päässä on risulenkki,
mitenkähän se on kiinni sisäpuolella:)

Vihreitä ompelusten alkuja

Ompeluksillekin on löytynyt sopivasti aikaa:) Kaksi vihreää -taas- työtä on aluillaan. Vasemmanpuoleinen on tikkausta ja sitä jotakin, mitä en ole vielä keksinyt vailla. Jos antaa ajan kulua voi jotain mukavaa putkahtaa mieleen:) Oikeanpuoleisen kanssa vielä mietin lisäänkö siihen välikaitaleet vai jatkanko yhdistämällä palat toisiinsa.

Annanpa ajatusten hautua.

Uuden tilkkulehden ilmestyminen postilaatikkoon on aina kiva hetki. Ensin nopea selaus ja sitten hitaampi paneutuminen ja sama vielä uudestaan ja monta kertaa:)

 Tässä lehdessä on monta mielenkiintoista ja minun väristäni työtä.

Lappeenrannassa

 Olimme saaneet lauantaiksi kutsun Lappeenrantaan Upseerikerholle.........

 .............ja tässä siihen syy. Mieheni työkaverin hääjuhla:)

Juhlasali oli suuri ja komea ja hieno, mutta lämmin tuli sielläkin auringon paistaessa suurista ikkunoista sisälle. Niinpä lähdimme välillä vilvoittelemaan ulos ja katselemaan näkymiä.

Hienoja rakennuksia siisteissä riveissä kasarmialueella.

 Osa rakennuksista on ilmeisesti kunnostettu asunnoksi. Kiva niin, näillä saadaan vähän erilaista näkökulmaa nykyisiin asumismuotoihin ja käyttöä rakennuksille etteivät seiso tyhjillään. Idyllistä, tykkään.

 Muistomerkin ympärillä oleva ketju on tehty hevosenkengistä:)

Vaihtaessa vaatteitamme majoituspaikassamme kuuntelimme kopsetta ulkoa ja vähän ihmettelimme mutta niin se vaan oli ......















Sunnuntaina kotiin lähtiessämme poikkesimme Hiekkalinnoja katsomaan ja komeita veistoksia olivat. Lähistöllä olevaan linnoituksen alueeseen olemme tutustuneet aiemmin, se jätettiin tällä kertaa väliin vaikka mielenkiintoinen tutustumiskohde sekin on. Halusimme kuitenkin suunnata kotiin kun muutenkin meillä kuluu aikaa tosi paljon kulkiessamme kun pysähtelemme vähän väliä katselemaan matkan varrella erilaisia maisemia ja paikkoja mitä vastaan tulee:)

Majapaikassamme oli mahdollisuus keittää aamulla kahvit termariin ja kun kahvihammasta tarpeeksi kolotti pysähdyttiin sitä juomaan P-alueelle. Useimmiten etsimme kahvitauoksi paikan jossa on ympärillä mukavaa katseltavaa mutta kuskin teki mieli jo niin kovin kahvia että nyt oli pysähdyttävä tähän:) Vähän aikaa katselin ympäristöä ja sitten silmiini osui Irwin Goodmanin kuolemasta kertova risti. Sanovat että hän olisi menehtynyt tällä levähdysalueella.

Matka jatkui kotiin päin mutta sitten poikkesimme Loviisaan joka olikin aivan uusi kohde. Siellä oli meneillään ilmeisesti jokin kesätapahtuma koska väkeä oli paljon liikkeellä, laulu ja soitto raikui. Erään rakennuksen katolla näytti olevan tv-kuvaaaja.
Googletin lisää tietoa asiasta ja arvelen että kyseessä oli tämä:

Laivasillan kesätapahtumista suosituimpia on Small Ship's Race

Pinkki-vihreä peitto

 "Vallitsevat olosuhteet" vaikuttivat siihen että sain tämän peiton ommeltua valmiiksi melko nopeasti.
Mies innostui maalaamaan ikkunoiden karmeja ja kodinhoitohuoneen ovea. Poikamme myi oman autonsa hankkiakseen itselleen toisen. Työmatkoilleen hän tarvitsee autoa ja sehän tarkoittaa sitä että meillä ei ole nyt viikolla autoa käytettävissä. Eli minulla on ollut aikaa paneutua tilkkutöihin oikein toden teolla!

Peiton koko on 110 x 150 cm.

Taustapuolen kankaaksi löytyi mukavaa kesäistä kangasta.

Uusi vihreä ompelus on aluillaan ja nytpä lähden sitä jatkamaan.......siis vihreä ei ole ollut värini ollenkaan. Tämän kesän aikana asiaan on tullut muutos:) Voin kaiketi onnitella itseäni että osaan vielä laajentaa väriskaalaani:) Mitähän vielä on tulossa, siis värimaailmassani.


Ps.vinkkinä: täällä on mukava arvonta http://tilkkupeitto-poppys.blogspot.com/

Noomille koirapeitto

Loman aikana aiomme piipahtaa tuttaviemme luokse katsomaan uutta pientä koiranpentua:)
Ompelin viemiseksi peiton tulokkaalle. Vaikka peite on pieni  -koko 60 x 70cm- päivän senkin tuhraamiseen sain aikaa kulumaan. Tosin en ihan tiiviisti koko aikaa koneen vieressä istunut, kävin aina välillä istuskelemassa ulkona kahvilla ja nauttimassa kiireettömästä työtahdista:)

Naapurin rouva -koiraihmisenä- on kertonut minulle että peiton pitää olla pehmeää materiaalia jotta se kelpaa saajalleen. Niinpä tämäkin ruutukangas on flanellia ja taustapuolella on lakanakangasta. Tikkaukset tein kaarrellen pitkiä ompeleita mahdollisimman vähän jottei nekään kovettaisi työtä. 
Mielenkiintoista nähdä mitä koiruli tuumii.........

Uimareissu tuttavien mökille

Niin, kun sitä omaa mökkiä:(  ei ole niin piti lähteä tuttavien mökille nauttimaan luonnosta ja kauniista kesäpäivästä. 


Matkan varrelta löytyi leipomo, olemme ajaneet usein tuon paikan ohi mutta ei vaan ole tullut aiemmin poiketuksi sinne.

Pihapiiri oli siisti ja kauniiksi laitettu...............

.................mutta sisällä oli vielä parempaa:) Kahvit ja leipomon omia tuotteita.

Itse voi valita minkälaisessa istuinryhmässä halusi kahvinsa nauttia.

Uimaan päästiin järveen jonka veden lämpötila oli 26 astetta, siis eihän sieltä olisi tullut pois ollenkaan mutta kun oli pakko.........tummat pilvet kerääntyivät taivaalle ja sitten jyrisi, salamoi ja satoi kaatamalla, mutta ilma oli lämmin:)

Malvan värit

Malva on kukkinut kauniina jo pitkään ja kukinta jatkuu.........

Pihalla kukkia katsellessani huomasin että uudessa työssäni on melko samoja värejä kuin kauniissa vanhanajan kukassa:)

Uudet kukat .....

........vietiin mieheni äidin ja isän haudalle. Orvokit olivat kuihtuneet melko huonon näköisiksi joten uusilla samettikukilla ja hopealehdillä hauta saatiin kauniin ja siistimmän näköiseksi. Hautausmaalle tulee meiltä matkaa 45 km..............mutta sieltä takaisin kotiin 100 km:) Niin, emme ajaneetkaan samaa, suorinta tietä takaisen vaan lähdimme kiertelemään ympäristöä. Kartat olivat jääneet kotiin mutta onneksi oli navigaattori mukana jos olisimme eksyneet, sillä jossain vaiheessa ei ihan oltu selvillä missä oltiin:)

Yhtäkkiä matkan varrella -missä ei lähistöllä ollut juurikaan mitään -oli kyltti:

 ja kun kyltissä sanotaan että vihreän valon palaessa olemme avoinna, niin me -uteliaita kun olemme ja kyllä kahvihammastakin jo kolotti -käännyimme katsomaan minkälainen paikka on vastassa:)

Hyvältä näytti ja ei kun sisään vaan......

......katselimme ympärillemme ja ruokalistaa vilkaistuamme huomasimme että nälkäkin taitaisi tässä vaiheessa jo olla:) Tilasimme kylmäsavulohivoileivät, voi että miten hyvää oli!!! Hyvät kahvit juotiin vielä ja sitten kotimatkalle. 

Sisällä oli joka puolella vanhoja tavaroita ja muutenkin kellarimainen tunnelma kuten paikan nimestäkin ilmenee. Me kyllä nautimme leipämme ulkona terassilla auringon paistaessa taivaan täydeltä. 

Näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka oli taas tämäkin:)