Lohikäärmelasi

Annoin tilkkupeitolle nimen suoraan käännettynä englanninkielisestä ohjekirjassa olleesta mallin nimestä. Ihmettelin mitä se tarkoittaa mutta minulle kerrottiin että game of throne-sarjassa se oli jotain mystistä ainetta. Taas viisastuttiin:)

Peitto on ollut pitkään työn alla mutta vihdoin sain sen kantattua. Nyt voi hyvillä mielin siirtyä seuraavan projektin pariin:)

         Levitin peiton nurmikolle ja sieltä se apulainen ilmestyi heti paikalle:)

ja löysi itselleen sopivan pehmeän paikan;) 

Reunakantti on ommeltu kangaspalojen lopuista.

Blokeissa käytettiin juoponpolkutekniikkaa.

Kankaat ovat Tula Pinkin eläinaiheisia ja takakangas on Tilkkutarhasta kauan sitten ostettua Downtown Abbey-sarjaa. 

Lappireissun maisemakuvia.

Täällä etelässä lenkkeiltiin vähän eri näköisissä maisemissa.

Broken Windmill

Tämäkin torkkupeitto on ollut jo monta kuukautta tekeillä. Katrin antoi ohjeen pilkottu tuulimylly-blokkiin livelähetyksenä kun kursseille ei enää päästy.  Kokosin blokkeja suunnitteluseinälle sitä mukaa kun ne valmistuivat. Ensin näytti että turkooseja tulisi liikaa ja sitten siirryin ompelemaan vain musta-valko-harmaakankaista blokkeja. Sekään ei miellyttänyt silmääni ja päädyin jatkamaan alkuperäisen ajatukseni mukaan. 

Peiton koko on 160 x 180 cm.

Tikkasin yksinkertaisesti ompeleet pysty- ja vaakasaumojen uomiin. Luonnossa näyttää mielestäni tosi hyvältä. Kankaat pääsevät oikeuksiinsa eikä niitä riko mikään:)

Ostin turkoosit ja muitakin kankaita työhön. Tähän sai kyllä ujutettua mukavasti joitan paloja varastostanikin;) Aina sinne niitä vaan kummasti kerääntyy vaikka välillä ihan tietoisesti niitä yrittää hävittää. 

Olipa kerrankin kiva tehdä peiton takaosa yhtenäisestä leveästä kankaasta. Yleensä se tulee koottua kahdesta tai useammasta palasta mutta tähän ostin ihan uuden ja kokonaisen palan kun sattui vielä väreiltäänkin sopiva löytymään. 
Kovin pitään en miettinyt työlle nimeä kuten en yleesäkään kauaa asiaa pohdi. Annan useasti sen mikä heti mieleen juolahtaa, onnistui sitten tai ei:) 

Kun innostuin nimilappua kirjomaan niin samalla tein sen mysteerityöhönkin. Se olikin jäänyt vielä ilman tietoja. Kirjaimet menevät vähän niin ja näin mutta se ei minua haittaa. Täydellistä en niistä yrittänyt enkä olisi onnistunutkaan mutta kunhan asia kuitenkin selviää:):)

Sugaridoo - mysteeri, row #6 Around the corner

Eilen ja tänään on satanut ja aurinko paistanut vuorotellen. Niinpä on sitten päivät kuluneet mielipuuhissa. Auringon paistaessa lenkkeilyt Onnin kanssa ja sateen sattuessa pääsin ompelemaan seitsemännen osan sugaridoo- mysteeriin.

Tähän mysteeriin ilmestyy ohje kerran kuukaudessa joten hyvin riittää aikaa tehdä ennenkuin uusi ohje ilmestyy. Nyt tehtiin kaarevia paloja aputuen avulla. Uusi kiva kokemus!!

Sugaridoo - mysteeri, row # 9 Delta

Mysteerin neljännen osan kanssa olinkin nopea. Sain sen ommeltua heti ohjeen ilmestyttyä. Kuukausi sitten odotellaankin seuraavaa ohjetta:)

Tänään meillä syödään laskiaispullia, nam:)

Nyt on kyllä niin ihana päivä että sisälle ei malta mennä ollenkaan, toteaa Onnikin.

Sugaridoo - mysteeri, row #12 Tetris

Kohta tulee varmaan jo seuraavakin ohje tähän mysteeriin mutta sain kuitenkin kaiken kiireen keskellä ommeltua tämän kolmannen rivin.

Lähikuvassa on värit melko lailla oikeat. Alimmainen oikealla oleva sininen on vähän eri väriä koska joka riville laitetaan yksi kuvio eri värillä mutta siis se väri on sama joka riville:)

Kolme ensimmäistä riviä. 

Sugaridoo - mysteeri, row#1 On Point

Pyhien jälkeen päästiin taas ompelujen pariin:)

Sugaridoo-mysteeri valmistuu hitaasti ja lopputulos nähdään vasta vuoden päästä. Toisaalta hyvä juttu! Ei ole kiirettä ja samalla voi ommella paljon muita töitä.
Mysteerin rivi 1 tehtiin paperitekniikalla. Käytin tällä kertaa lihakaupan paperia ja tällä systeemillä ompelu on kyllä tosi kätevää. Vaikka kyllä siinä vähän kestikin kun tein osan rivistä kahteen kertaan. Ensin leikkasin ihan vähän liian pieniä paloja ommeltavaksi. Ne olisivat juuri ja juuri riittäneet mutta tykkäsin kuitenkin että palojen pitää tulla reilusti yli pitkältä sivulta että on siistimmän näköinen kun leikataan suoraksi. "Harjoituspalat" käytän joskus johonkin, ehkä:)

Ennen joulua ilmestyi uusi Tilkkulehti ja siinä olevaa Maaritin mysteerin viimeistä osaa oli tehtävä sen verran että pääsin näkemään minkälainen valitsemistani kankaista on tulossa. Näytää aika kivalta ainakin omasta mielestäni;)

Bonnie Hunterin mysteerin tein viime vuonna ja olin ajatellut että nyt joulun alla ilmestyvään Frolic-mysteeriin en lähtisi mukaan. Kuitenkin  valitsin siihen kankaat varastostani ja muutaman osan siihen ompelin. Jatkanko, sitä vielä pohdin:) 

Tiina Kovalaine kyseli kiinnostusta Facebookin Tilkuista asiaa-ryhmässä kiinnostusta Lämpötilapeiton valmistamiseen ja siihenkös taas innostuin!:) Tiina kertoo tarkemmin asiasta blogissaan Käsityöläinen unelmissaan

Vihkon kannet

Tilkkutyökursseilla käyttämäni vihko on ollut kovalla koetuksella kansista päätellen. Näytti vähän siltä että Onnikin olisi löytänyt sieltä jotain mielenkiintoista hampaanjäljistä päätellen:)

Eilen kurssin aiheena oli puun valmistus ja siitä sainkin kivan pinnan uuteen vihkon päälliseen.

Nyt on vihko hienon näköinen ja sen kehtaa ottaa esille kurssilla.

Puu ja päällinen valmistuivat kokonaan kurssilla eikä tästä jäänyt kotitöitä. 

Sugaridoo-mysteeri, row #5 hashtags

Innostun aina näistä mysteereistä:) Toisinaan on niin kiva tehdä jotain mistä ei tiedä minkälainen lopputulos on;) Sugaridoo tuli vastaan facebooksivulla. Kiinnostuin koska on kyse modernista tillkupinnasta. Kangasvalintaohjeista poikkesin valitsemalla kirkkaiden kankaiden tilalle maanläheisiä värejä. Tämän mysteerin valmistuminen kestää vuoden, siis joka kuukausi saadaan yhden rivin ohje. Joten rauhassa saa tehdä. Tämän ensimmäisen rivin ompeli aika nopeasti mutta ovatko kaikki yhtä helppoja jää nähtäväksi:)

Kuva pikkukukkaroista tuli vastaan kun selailin Dropboxista kuviani. Ne ovat valmistuneet syksyllä omenien kanssa samaan aikaan. Meillä on vain yksi omenapuu ja se tuottaa kauniita mutta kovia ja happamia omenia. Niistä saa todella hyvää omenasosetta mutta muuhun käyttöön niistä ei ole paitsi tietenkin kuvausrekvisiittana:)

 Joulua odotellaan:)

P.S Kuvatessani mysteerin ensimmäistä osaa huomasin saman asian mistä Tilkunviilaajan Tiinakin oli tehnyt havainnon. Keltainen näyttää kuvassa melko kirkkaalta. Minulla on työpöydän päällä tosi hyvä valaistus ja se näyttää tässä vääristävän kankaan väriä melkoisesti. Yritin nyt kuvata kangasta aamupäivän valossa ja sain värin näyttämään paremmalta ja oikeammalta.

Pupupeitto tyttövauvalle

Pientä vauvapeittoa on mukava ommella:) Varsinkin kun annetaan melko tarkat tiedot minkälainen siitä halutaan;) Pupun kuva on tehty Elizabeth Hartmanin mallin mukaan. Hänen ohjeellaan olen tehnyt joskus ison peiton jossa on paljon muitakin eläimiä. Tähän kuitenkin valittiin tämä pupu "pitkän harkinnan jälkeen". 

Peiton koko on n. 78 x 85 cm. Tämän kokoista työtä on kiva ja helppo tikata koneella.

Peiton taakse suunniteltiin ensin mukaeltua bargelloa jonka ohjeen olen saanut Katrin tilkkutyökurssilla. Sillä tein hiljattain kansiolle päällisen. Päädyttiin kuitenkin tähän ihanaan kankaaseen kun epäilin miltä päälipuolen ääriviivatikkaukset näyttäisivät takana jos siellä on pilkottuja kankaita.  
Peitto matkaa jossain vaiheessa Hollantiin:) Tytär vie sen ystävättärelleen ja hänen tulevalle pienelle prinsessalleen:)

Onnenkylä

Talopeitto sai nimensä hetken mielijohteesta:) Lieneekö kuvassa olevalla  kaverilla vaikutusta asiaan:

Muitakin nimiä putkahti mieleen sen jälkeen kun olin nimilapun työn taakse ommellut mutta en lähtenyt sitä vaihtamaan.

Aika monta tilkkupeittoa on tullut ommeltua vuosien varrella omilla oppimillani tavoilla. Niitä olen yhdistellyt erilaisilta kursseilta saamillani opeilla sekä kirjoista lukemalla ja nettiä selailemalla. Tämän työn valmistumisessa Katri-ope kuiskutteli monessa kohdin olkapäälläni ja seurasin hänen ohjeitaan. Yksi ohjeista oli harsiminen ennen tikkaamista. Aina ennen olen yhdistänyt osat toisiinsa hakaneuloilla mutta nyt päätin kokeilla harsintaa ja totesin että tästä lähtien teen aina niin!!!! Kyllä oli helppo pyöritellä työtä tikkaamisen edetessä vaikka miten päin. 

Siis minua ilmeisesti haluat kuvata:)

Onni on ihan itse sitä mieltä että hänen paikkansa on tässä.

Työn kakkospuolelle ompelin pinnan jonka mallin olen bongannut netistä ja se on pitkään seissyt laatikossa; tee joskus:) Eipä tarvinnut tehdä kahta peittoa kun sain molemmat kivat mallit samaan työhön.

Olin päättänyt että ostan kaikki talopuolelle tulevat kankaat uusia, kun joskus vaan on kiva tehdä niin;) Kakkospuolen kankaat ovatkin sitten vanhoista kerättyjä:)

Peiton koko on 145 x 170 cm.

Kumpi sitten onkaan ykköspuoli ja kumpi kakkospuoli:)

Tämän peitto menee heti käyttöön kotisohvalle ja nyt täytyy kyllä sanoa että tykkään siitä aikas paljon! niinkuin Lauri Tähkäkin laulaa että tykkään niin että halkeen:)

Pompulakori

Uudessa LovePatchwork& Quilting-lehdessä oli ommeltu koreja joiden yläreunassa oli pieniä pompuloita. Heti muistin että samantyyppistä nauhaa on laatikossani pyörinyt jo aika kauan eikä ole tullut käytettyä sitä mihinkään. Kaivoin myös esiin laatikon jossa on erilaisia kokeilujani ja niistä jääneitä paloja. Kokeilupalan ja pompulanauhan kun yhdisti niin niistähän valmistui taas kangaskoppa. Tästä kokeilupalasta on osa kansionpäällisessä ja kopan koko muodostui jääneen palan koosta.

Korkeus on 12 cm ja leveys on 15 cm.

Vinksahtaneista taloista on torkkupeiton pinta valmiina. Nyt valmistelen takapuolen pintaa. Kummasta sitten tuleekaan ykköspuoli ja kummasta kakkospuoli, sepä jää nähtäväksi:)

"Jelly Roll" matto

Kovasti on kiinnostanut tehdä itsekin matto joka on tullut monesti vastaan selaillessa tilkkutöitä netissä. Jelly Rolleja minulla on muutamia hyllyllä odottamassa sopivaa kohdetta mutta tähän en kuitenkaan malttanut niitä käyttää. Toisaalta hyvä niin:) Leikkasin kaitaleet kankaista joita en ole saanut mihinkään muuallle käytettyä ja jotka eivät muutenkaan enää viehätä kovasti silmää. Eli sain vanhaa kangasvarastoa pienemmäksi ja uudet kauniit rullat jäivät odottamaan parempaa kohdetta.

Koko 70 x 110 cm.

Maton ompelin kahteen kertaan:(!! Ensimmäinen yritys meni niin kuprulle että sitä ei pystynyt katsomaan! Pari kierrosta oli vielä ompelematta kaitaleita yhteen kun purin sen kokonaan ja sitten uusi yritys alusta uudelleen paremmalla onnella;) Tulos on tässä ja toista mattoa en aio enää tehdä!!

Joulutyynyt

Kyllä, luit oikein;) Kerrankin olen ajoissa tai sitten en ollutkaan:) Ostin hyvissä ajoin ennen viime joulua  Töölön tilkkupajasta Crazy Christmas Trees-ohjeen. Pikkuhiljaa sitä ompelin mutta ei ehtinyt valmistua viime jouluksi. Osaksi syynä oli se että en ollut varma miten haluaisin kuuset käyttää. Kaitaliina ei ihan ollut ykkösvaihtoehto. Kun aikaa kului niin kohdekin kuusille selvisi. Tyynyt valmistuivat tämän vuoden joulusisustukseen:)

Vuosia sitten kävin päivän kestävällä kankaan maalauskurssilla. Siellä kyllä tuli selväksi että taiteilijaa ei minusta saa sitten tekemälläkään vaikka kuinka kurssittaisi. Opettaja kyllä ohjasi hyvin kurssin alussa mutta kun oma käsi ei tee sitä mitä aivot toivovat niin se on sitten hyväksyttävä. Pöytäliinaan maalasin kukkia, niin, tai yritin.  Kun lopputulos ei ollut kuitenkaan toivotunlainen päätin käyttää maalini maalaamalla loppulakanakankaan leveällä sutilla kokonaan vihreäksi toivoen että sille löytyisi joskus käyttöä. Muutamia paloja siitä olenkin silloin tällöin tarvinnut ja nyt sain leikattua aika ison loven tyynyjen takakappaleiksi. Vielä sitä jäi johonkin toiseen kohteeseen:)

Laadunvalvojakin halusi tulla kuvaan:)

Lauantaiherkuttelua:) 

Yksi projekti etenee.......

.............. hitaammanlaisesti mutta etenee kuitenkin. Kuukausi sitten leikkasin tulevaan työhöni kangaspalat 

ja nyt olen saanut ne muotoiltua siihen malliin että niiden yhteen kokoaminen voi alkaa. 

Tilkkutyökurssilla on meneillään "sivuprojektina" mysteerityö ja PeeKaan Paulan vetämä mysteerityö alkaa jo ensi viikon lopulla, joten keskeneräisiä ompelutöitä on nyt useampia:) Mielenkiintoisia ovat kuitenkin kaikki ja mukavaa on että ei ole tekemisen puutetta;):)

Outoja värejä

Viikonloppu vierähti mukavasti ommellen Katrin tilkkutyökurssilla. Huomasin käyttäväni valmistuneissa töissä minulle tosi vieraita värejä, keltaista ja vihreää.

Paper piecing-tekniikalla valmistuneen penaalin vihreät sävyt vielä ymmärrän ja ovat jopa kivojakin mutta kesäkassissa olevat kankaat ovat aivan outoja värejä. Siinä oli tarkoitus saada päivänkakkarakehäkukkakangas käyttöön ja loppumaan. Kukkakankaaseen ei mielestäni juuri muunlaisia värejä olisi voinut yhdistääkään. Onpa ainakin hyvin erottuva kassi jos sen kanssa vaikka torille pistäytyisi:)

Kassin koko on 25x25cm.

Kehyskukkaron kehys on 16 cm. Tästä tuli aika kiva;)

Onnikin ihmettelee nurmikollemme ilmestyneitä kukkia. Niitä ei saanut syödä vaikka noita keltaisia pikkukukkia on tullut vähän naposteltua:)