Nyt on outoa

Viikonloppu ilman ompelukonetta ja ties montako päivää vielä!

Koneestani rupesi ommellessani kuulumaan outoa ääntä. Puhdistin sen pölystä vaikka olin juuri äskettäin sen tehnyt, ei auttanut. Kokeilin ommella ilman lankaa, ääntä ei kuulunut. Kun ompelin aivan normaalisti niin ihmeellinen hakkaava ääni rupesi kuulumaan. Ei auttanut kun viedä huoltoon:(
Lauantaiksi oli sovittu tapetointia toisen nuorenparin asunnossa. Tänään olen siivoillut ompeluympäristöäni ja uuden lapsenpeiton osat sain myös leikattua. Näin viikonloppu meni ilman suurempaa tuskaa. Toivon kuitenkin koneen vian löytyvän pian että pääsisin jatkamaan kesken jäänyttä ompelustani.

Balettinalle-kankaasta tulee uusi lapsenpeitto:)

Siniset kiemuraliinat

Aiemmin olen ommellut muutaman vihreän kiemuraliinan. Nyt oli sinisten vuoro.

Loppukankaista tein patalappuja.

Aiheesta toiseen

Ompelurintamalla siirtyilen aiheesta toiseen. Rapid City on tikkaamatta, kasseja ja pusseja leikattu valmiiksi mutta odottelevat keskeneräisinä pitkin huushollia:) Onneksi miehellä on hyvät hermot, kerran tosin huomautti että meillä on kuulemma joka puolella kaikenlaista kankaaseen liittyvää tavaraa:)???

Niin, nyt kävi niin että edellä mainitut työt jäivät kesken kun tuttava pyysi tulossa olevalle prinsessalle peittoa. Kahta kertaa ei pyyntöä tarvinnut tehdä kun jo ompelukone meillä surrasi vauvapeittoa. Tein tästä ihan yksinkertaisen perusmallilla. Koristeeksi laitoin Preerian kukkuloita. Kun töissä kerroin tekeillä olevasta työstä eräs työkaveri huomasi että  hänkin haluaisi peiton juuri syntyneelle pienokaiselle. Leikkasin jo toiset samanlaiset osat ja kohta on toisellekin vauvalle peitto valmiina. 

Peiton koko on 60 x 80 cm.

Tapani mukaan innostuin taas tästä hommasta ja tilasin Tilkkutarhan Minnalta  lisää ihastuttavia lastenkankaita. Ajatuksena, että keväällä syntyvän vauvan peiton tilaaja saisi valita minkälaisen haluaisi, ompelen useamman vaihtoehdon.

Pieniä peittoja on niin mukava ommella, valmistuu melko nopeasti ja on helppo pyöritellä koneessa kokonsa vuoksi.

Heavy Cross Block

Tänään on ollut vapaapäivä koska menen viikonlopuksi töihin. Eilen illalla huomasin että BOM-projektiin olikin jo tullut helmikuun blokki. Sen kanssa tuhrasin sitten aamupäivän. Palojen yhteensovittamisessa meni aikaa koska ne olivat kovin pieniä. Onneksi projekti ei ollut tämän suurempi:) Mitat on annettu tuumina, esim. 1 9/16". Omassa viivaimessani on tuuma jaettu kahdeksaan osaan joten arvauksella meni tuo 16:een jako:)

MInun silmääni tuo blokki on vähän sekava:) Liikaako osia?

Heavy Cross Block

Rapid City-työn olen suunnitellut tikkaavani savunharmaalla siimalangalla. Varstostani löytyi yksi vajaa rulla eli lisää piti ryhtyä tilaamaan:) Samalla voi tietenkin kartuttaa kangasvarastoa eihän sitä kehtaa pelkästään kahta lankarullaa tilata. Keskellä oleva pitsikangas on mielestäni kovin kiinnostavaa. Ihan heti en osaa ajatella mitä siitä voisi ommella - pöytäliinana voisi olla kiva - mutta ostettava vaan oli, niin kovin se houkutteli:)
Vasemmalla oleva harmahtava ja oikealla musta-harmaa täydentävät aiemmin rapakontakaa hankkimaani musta-harmaa-varastoa. 

Ajauduin huomaamatta pussi-kassi-linjalle

Rapid City-peitto odottaa edelleen tikkaamista:) Ensin valitsemani tikkausajatus on liian vaikea tai pelkään että työstä tulee sillä suunnitelmalla liian kovapintainen. Sitten ajattelin että onko mentävä vaan siitä mistä rima on matalin eli tikkaamalla suoraa ruskeita kaitaleita pitkin. 

Onneksi hairahduin tekemään näitä pusseja ja kasseja (pari on jo leikattuna, ompelua vailla). Ensin ei pitänyt tehdä kuin yksi pieni pöllökankainen pussukka mutta kun taas innostuin kokeilemaan vetoketjujen ompelua niin tulihan siinä useampi valmiiksi.  Näiden ompelemisen aikana on tullut uusi idea tikkaamiseen. Sekään ei mikään päätä huimaava ajatus ole mutta ehkä vähän parempi kuin edellinen;)

Kassin korkeus on 40 cm ja leveys 36 cm, siis pieni apukassi. Tikkasin päällikankaaseen ohuen vanun. Sitten ompelin vuoren ja päällisen sivusaumoistaan yhteen, näin olikin vuori siististi heti kiinni. Tätä systeemiä en ollutkaan aiemmin kokeillut, mutta kätevää ja helppoa oli:)

 

Eikä ne pussukat pöllöihin loppuneet

Vaan nyt oli maatuskakankaan vuoro muuttua pussukoiksi. Noh, tällä kertaa ompelin vain kolme. Kangasta jäi vielä iso pala jäljelle:)

Kiitos Tilkunviilaajalle linkistä vetoketjuompeluun. 
Samalla systeemillä olenkin ommellut vetokejuja muutamiin pusseihein, joihinkin vähän eri tavalla. Mielestäni tuollakaan tavalla tehtynä liian pitkästä ketjusta en saa loppumispäätä siistiksi. Se näkyy myös näissä pusseissa. Vielä pitäisi kokeilla ommella vetoketjun päihin kangaspalat (kuten olen nähnyt Tilkunviilaajankin tekevän) jospa sitten saisin parempaa jälkeä aikaiseksi:)

Pöllöpussukka sai jatkoa

Niinkuin arvata saattoi en malttanut jättää pussukoiden tekoa yhteen......... niitähän tuli tehtyä taas useampi.
Ompelin ne vähän eri tekniikoilla testaillen miten vetoketjun ompelemisen saisi tehtyä kaikkein siisteimmin. Se on niin hankala kohta, ainakin minulle. Totesin että kaikkein paras tulee oikealla määrämittaisella vetoketjulla. Kyllähän se ylimittaisillakin onnistuu mutta lopputulosta en saa niin siistiksi kuin haluaisin.

Kaikkien korkeus on n.16cm ja leveys 19cm.

Kaksi oikeanpuoleista on ommeltu samalla kaavalla kokonaan pöllökankaasta ja pohja tehty leikkaamalla alakulmista pala pois. Toisessa on määrämittainen vetkoketju ja toisessa metriketju. Vuori ja päällinen kiinnittyvät yhtä aikaa ja näin ollen tämä on nopein pussukan valmistustapa.

Vasemmanpuoleisen pohjakappale on eri kankaasta ja pohjapala nostettu sivusaumaan. Vuori on kiinnitetty käsin ompelemalla vetoketjuun.

Kumollaan olevaan kokeilin ensimmäistä kertaa ompelelua vuori- ja päälliskankaan kulmat yhteen, näin tehden vuorikangas on siisti ja jo valmiina kiinni kun pussin kääntää oikein päin. Tähän ompelin vuorikankaan kiinni vetoketjuun käsin.