Mysteerinäyttely ja kevätretki

Eilen oli kaunis aurinkoinen perjantai, siis sopiva päivä kevätretkeilyyn:) Kävin ensin Vanajaveden opistolla mysteerinäyttelyssä. Kannatti mennä!! Kyllä monet työt (yleensäkin) ovat paljon kauniinpia luonnossa kuin kuvassa nähtynä. Nytkin kävi niin että moni työ ei herättänyt niin huomiota kun katsoin niitä  Katrin kuvista mutta näyttelyssä olivatkin mahdottoman kauniita. Muutaman kuvan otin kuitenkin itselleni muistoksi vaikka kaikki työt ovat Katrilla nähtävillä.

Näyttelyssä oli 30 työtä ja oli kiva nähdä miten erilaisia niistä kuitenkin oli tullut vaikka blokkiohjeet olivat kaikille ompelijoille samat.

Sisäänkäynnin lähellä oli kiva ompeluaiheinen matkalaukku:)

Matka jatkui kävelyreissulle Onnin ja miehen kanssa. On tosi mukava lähteä välillä pois kotinurkkien lenkkeilypoluilta katselemaan muita maisemia. Tykättiin ja mennän toistekin.

Katri-mysteeri

Syksyn ja kevään Katrin tilkkukurssilla on valmistunut "sivutyönä" mysteeripeitto. Syksyllä saatiin aina tunnin alussa blokkiohje ja alkukeväällä jokainen joka oli lähtenyt mukaan salaisuuteen sai sijoittaa blokit yhteen oman makunsa mukaisesti. Värit työhön jokainen tekijä valitsi myös itse. Katrin kursseilla muuallakin on ommeltu näitä mysteereitä ahkerasti ja näyttelykin niistä on järjestetty Vanajaveden opistolla 14.4.19 asti.

Omassa työssäni oli haasteellisinta kankaat. Olin päättänyt että ne on löydyttävä varastostani ja mitään uutta en hankkisi. Ensin piti etsiä pohjakangas ja että sitä olisi melko paljon koska ei ollut mitään tietoa miten paljon sitä kuluisi. Peitto on nyt valmis esiteltäväksi. Toisina päivinä kun sitä katson se näyttää "ihan kivalta" ja toisina ei sitten näytäkään.

Peitolle valmistui myös kakkospuoli. 


Näyttelyssä olevia mysteeritöitä näet täältä https://www.instagram.com/katrinkursseilla/

Onnenkylä

Talopeitto sai nimensä hetken mielijohteesta:) Lieneekö kuvassa olevalla  kaverilla vaikutusta asiaan:

Muitakin nimiä putkahti mieleen sen jälkeen kun olin nimilapun työn taakse ommellut mutta en lähtenyt sitä vaihtamaan.

Aika monta tilkkupeittoa on tullut ommeltua vuosien varrella omilla oppimillani tavoilla. Niitä olen yhdistellyt erilaisilta kursseilta saamillani opeilla sekä kirjoista lukemalla ja nettiä selailemalla. Tämän työn valmistumisessa Katri-ope kuiskutteli monessa kohdin olkapäälläni ja seurasin hänen ohjeitaan. Yksi ohjeista oli harsiminen ennen tikkaamista. Aina ennen olen yhdistänyt osat toisiinsa hakaneuloilla mutta nyt päätin kokeilla harsintaa ja totesin että tästä lähtien teen aina niin!!!! Kyllä oli helppo pyöritellä työtä tikkaamisen edetessä vaikka miten päin. 

Siis minua ilmeisesti haluat kuvata:)

Onni on ihan itse sitä mieltä että hänen paikkansa on tässä.

Työn kakkospuolelle ompelin pinnan jonka mallin olen bongannut netistä ja se on pitkään seissyt laatikossa; tee joskus:) Eipä tarvinnut tehdä kahta peittoa kun sain molemmat kivat mallit samaan työhön.

Olin päättänyt että ostan kaikki talopuolelle tulevat kankaat uusia, kun joskus vaan on kiva tehdä niin;) Kakkospuolen kankaat ovatkin sitten vanhoista kerättyjä:)

Peiton koko on 145 x 170 cm.

Kumpi sitten onkaan ykköspuoli ja kumpi kakkospuoli:)

Tämän peitto menee heti käyttöön kotisohvalle ja nyt täytyy kyllä sanoa että tykkään siitä aikas paljon! niinkuin Lauri Tähkäkin laulaa että tykkään niin että halkeen:)

Räsymattokassi

Nyt on kyllä kiva kassi, ainakin omasta mielestäni:) Tytärkin tykkäsi nähdessään sen!:)
Kassi tehtiin Katri-open kurssilla keskiviikkona. Melko pitkälle se siellä valmistuikin kun alkuvalmisteluohjeita oli jo annettu ja tein ne kotona valmiiksi. Uskoin kun ope ehdotti leikkaamaan kangassuikaleet mahdollisimman erilaisista kankaista ilman sävy-sävyyn säätämistä ja lopputulokseen olen tyytyväinen.

Kassin korkeus on 43 cm, leveys 64 cm ja syvyys 17 cm joten aika iso kassi on mutta sellaistakin aina joskus tarvitaan:)

Kangaskopat pompulanauhalla

Kuten arvata saattoi ompelin vielä kaksi kangaskoppaa joiden reunaan lisäsin pompulanauhaa jota jäi vielä näidenkin valmistumisen jälkeen. 

Hulpiosta tehdystä pinnasta olen joskus tehnyt kehyskukkaron ja sitä oli palanen jäljellä. Muokkasin sen kopaksi ja nyt on sekin pala löytänyt paikkansa. Samoin hävisivät pienet hanhenpalat joita olin tehnyt crazy-kassiin ja niitäkin oli jäänyt käyttämättä. Kohta on huusholli täynnä kaikenlaisia törppöjä joten on varmaankin aika siirtyä taas talopeiton pariin:)

Miehen laulukuoron konserttiin leivoin muutaman kuivakakun kahvitarjoiluun. Tämän muotin olen ostanut joskus miniälle ja nyt pyysin sitä kokeiluun. On vähän erilainen kuin ihan tavallinen peruskakkumuotti. Mielestäni sillä valmistui aika kivan näköinen kakku. Kakun alla on lautanen jonka sain anopilta kun hän ei enää tarvinnut sitä. En oikein tiedä miten vanha se on, eikä varmaankaan mikään keräyskohde mutta tosi kiva. Tuollaista en ole nähnyt missään. Vati on matalajalkainen ja "kakkupaperi" on kahden lasin välissä.

Meillä syödään melko harvoin hampurilaisaterioita mutta joskus sentään kuitenkin;) Onninkin oli tietenkin saatava omansa ja tuossa näyttää kovasti pohtivan mistä alottaisi:) 

Pompulakori

Uudessa LovePatchwork& Quilting-lehdessä oli ommeltu koreja joiden yläreunassa oli pieniä pompuloita. Heti muistin että samantyyppistä nauhaa on laatikossani pyörinyt jo aika kauan eikä ole tullut käytettyä sitä mihinkään. Kaivoin myös esiin laatikon jossa on erilaisia kokeilujani ja niistä jääneitä paloja. Kokeilupalan ja pompulanauhan kun yhdisti niin niistähän valmistui taas kangaskoppa. Tästä kokeilupalasta on osa kansionpäällisessä ja kopan koko muodostui jääneen palan koosta.

Korkeus on 12 cm ja leveys on 15 cm.

Vinksahtaneista taloista on torkkupeiton pinta valmiina. Nyt valmistelen takapuolen pintaa. Kummasta sitten tuleekaan ykköspuoli ja kummasta kakkospuoli, sepä jää nähtäväksi:)

"Jelly Roll" matto

Kovasti on kiinnostanut tehdä itsekin matto joka on tullut monesti vastaan selaillessa tilkkutöitä netissä. Jelly Rolleja minulla on muutamia hyllyllä odottamassa sopivaa kohdetta mutta tähän en kuitenkaan malttanut niitä käyttää. Toisaalta hyvä niin:) Leikkasin kaitaleet kankaista joita en ole saanut mihinkään muuallle käytettyä ja jotka eivät muutenkaan enää viehätä kovasti silmää. Eli sain vanhaa kangasvarastoa pienemmäksi ja uudet kauniit rullat jäivät odottamaan parempaa kohdetta.

Koko 70 x 110 cm.

Maton ompelin kahteen kertaan:(!! Ensimmäinen yritys meni niin kuprulle että sitä ei pystynyt katsomaan! Pari kierrosta oli vielä ompelematta kaitaleita yhteen kun purin sen kokonaan ja sitten uusi yritys alusta uudelleen paremmalla onnella;) Tulos on tässä ja toista mattoa en aio enää tehdä!!