Viime kesänä kipuilemaan alkanut selkäni näytti alkuviikolla "taivaan merkit". Keskiviikon vastaisena yönä pääsin sängystä ylös mieheni kiskomana. Kyllä meinasi itku tulla ja taisi tullakin. Istumaan ei pääse vieläkään, selkä jomottaa koko ajan. Tai pääsee kyllä istumaan mutta siitä ylös nouseminen tuottaa tuskaa. Nukkuminen onnistuu pätkittäin kylmägeelipussi selän alla ja sängyn jalkaosa nostettuna ylöspäin. Vaatteiden päälle pukeminen kestää kauan ja sukkien laitossa on pyydettävä apua, siihen ei vielä selkä taivu. Olympiakisoja katson seisoen ja kuljeskellen edestakaisin.
Olin leikannut kankaita pieniksi paloiksi jossain vaiheessa ja nyt yhdistelen niitä toisiinsa seisoen ompelukoneen ääressä, onnistuu se niinkin:)
lauantai 27. helmikuuta 2010
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
Kangaskaupoilla:)
Kun kerran ei ehdi ompelemaan niin ostetaan sitten kankaita. Se homma sujuu aika nopeasti:)
Kaikki nämä kankaat ovat PeeKaasta. Alhaalla vasemmalla olevat ovatkin jo pienempinä paloina ja odottavat jatkokäsittelyä. Maaliskuun alussa on pieni lomanpätkä tiedossa, jospa sitten saisin valmista aikaiseksi:)
Kaikki nämä kankaat ovat PeeKaasta. Alhaalla vasemmalla olevat ovatkin jo pienempinä paloina ja odottavat jatkokäsittelyä. Maaliskuun alussa on pieni lomanpätkä tiedossa, jospa sitten saisin valmista aikaiseksi:)
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Sateen lapset - valokuvanäyttely
Lauantaina suuntasimme Helsinkiin sukulais"pojan" valokuvanäyttelyyn, joka on Kampissa vielä tämän kuun loppuun asti. Sielläpäin liikkujille vink-vink:)
Kuvat on otettu noin vuosi sitten parin viikon matkalta Indonesiasta Borneon saarelta.
Petri oli kutsunut lähisuvun koolle tutustumaan näyttelyyn.
Lasipalatsiin oli varattu ruokailu näyttelykierroksen päätteeksi.
Olen monesti syönyt hyvää ruokaa mutta tämä ateriakokemus oli äärimmäisen nautinnollinen. Kaikissa ruokalajeissa maut olivat kohdallaan. Alkupalana oli blinejä, mätiä, smetanaa ja sipulia. Sen syötyäni vatsassa oli jo hyvä olo. Seuraavaksi tuotiin kuhaa Marskin tapaan. Jos alkupala oli jo hyvää niin tämä ei yhtään kalvennut sen rinnalla. Lautasen tyhjennettyä mahassa oli jo ähkyn merkkejä. Onneksi jälkiruoaksi tulevaa mustikka-cremebruleeta ja valkosuklaamoussea saatiin odotella vähän aikaa jotta aiemmin nautitut herkut ehtivät vähän sulaa:)
Ompelurintamalla on aika hiljaista. Teon alla on yksi peitto mutta se valmistuu melko hitaasti. Työ vie tällä hetkellä kaikki "mehut", iltaisin ei jaksa ajatella juurikaan mitään. Kunhan saa kodin perustoiminnot selvitettyä, niissä ei onneksi tarvita aivoja, ne sujuu jo vuosien rutiinilla:) Nyt eletään toivossa että tilanne työpaikalla jossain vaiheessa vähän rauhoittuu ja oma elämä pääsee jatkumaan normaalina entiseen tapaan.
Tässä tehokkuuden hälinässä mietin -kuten varmasti moni muukin- mikä on sen tarkoitus. Eikö selvittäisi vähemmällä ja jokainen ehtisi ja voisi elää elämäänsä.
Kuvat on otettu noin vuosi sitten parin viikon matkalta Indonesiasta Borneon saarelta.
Petri oli kutsunut lähisuvun koolle tutustumaan näyttelyyn.
Jokaisen kuvan kohdalla kuulimme mielenkiintoisen tarinan kuvassa olevasta tilanteesta ja maan tavoista.
Taiteilija itse kuviensa äärellä.
Olisinhan voinut ottaa myös jalat mukaan kuvaan. Vaikka luulen että kuvassa on muitakin virheitä jos ammatti-ihmisen silmin katsotaan:)
Olisinhan voinut ottaa myös jalat mukaan kuvaan. Vaikka luulen että kuvassa on muitakin virheitä jos ammatti-ihmisen silmin katsotaan:)
Lasipalatsiin oli varattu ruokailu näyttelykierroksen päätteeksi.
Olen monesti syönyt hyvää ruokaa mutta tämä ateriakokemus oli äärimmäisen nautinnollinen. Kaikissa ruokalajeissa maut olivat kohdallaan. Alkupalana oli blinejä, mätiä, smetanaa ja sipulia. Sen syötyäni vatsassa oli jo hyvä olo. Seuraavaksi tuotiin kuhaa Marskin tapaan. Jos alkupala oli jo hyvää niin tämä ei yhtään kalvennut sen rinnalla. Lautasen tyhjennettyä mahassa oli jo ähkyn merkkejä. Onneksi jälkiruoaksi tulevaa mustikka-cremebruleeta ja valkosuklaamoussea saatiin odotella vähän aikaa jotta aiemmin nautitut herkut ehtivät vähän sulaa:)
Ompelurintamalla on aika hiljaista. Teon alla on yksi peitto mutta se valmistuu melko hitaasti. Työ vie tällä hetkellä kaikki "mehut", iltaisin ei jaksa ajatella juurikaan mitään. Kunhan saa kodin perustoiminnot selvitettyä, niissä ei onneksi tarvita aivoja, ne sujuu jo vuosien rutiinilla:) Nyt eletään toivossa että tilanne työpaikalla jossain vaiheessa vähän rauhoittuu ja oma elämä pääsee jatkumaan normaalina entiseen tapaan.
Tässä tehokkuuden hälinässä mietin -kuten varmasti moni muukin- mikä on sen tarkoitus. Eikö selvittäisi vähemmällä ja jokainen ehtisi ja voisi elää elämäänsä.
tiistai 16. helmikuuta 2010
Pupuja ja koiria
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
lauantai 13. helmikuuta 2010
torstai 11. helmikuuta 2010
Arvauspalkinto
SinikkaHelenan blogissa oli jokin aika sitten kuva-arvoitus, jossa kysyttiin mikä lumen alta pilkisti. Oikeasta arvauksesta sain palkinnon: kiva kortti ja hyvää suklaata. Lisäksi sydämenmuotoinen kaksiosainen avaimenperä. Tällä saan taas kartutettua kokelmaani:)
maanantai 8. helmikuuta 2010
BOM Row By Row/Christmas/Snowmen
Innostuin sitten tähänkin BOM-juttuun, jonka pitäisi olla kokonaan valmis elokuussa.
Miltähän tuntuu ommella sitten kesällä talvisia blokkeja:)
lauantai 6. helmikuuta 2010
BOM Row By Row/Mystery, Helmikuu
Helmikuun mysteeri olikin helppo, mukava ja nopea ommella.
Työssäni on nyt kovat myllerrykset ja uudistukset menossa. Iltapäpäivällä kun tulee kotiin tuntuu että pää on niin täynnä jotain ettei edes tiedä mitä siellä on. Onneksi on tämä ompeluharrastus rentouttamassa ja saamassa ajatukset pois töistä.
torstai 4. helmikuuta 2010
tiistai 2. helmikuuta 2010
Kuvahaaste
Hannelen lähettämä kuvahaaste olikin aika mukava ja kiva oli itsekin yllättyä mikä kuva haasteesta löytyy.
Kuva on viime toukokuulta, jolloin tyttäremme kummisetä vihittiin. Päivä oli aurikoinen ja onnistunut. Vihkiminen tapahtui ulkona, onneksi sää oli suosiollinen. Harmillista on peittää hääparin kasvot rumilla läikillä, se vie kuvasta pois kauniin tunnelman. Näissä juhlissa tapasin myös ensimmäisen kerran tyttäremme sulhasen, ihan mahdottoman kiva poika hänkin:) Kuvaa katsellessa tuli mukava tunnelma ja kivat muistot mieleen, varsinkin kun ulkona on tällä hetkellä aivan toisenlaiset tunnelmat.
Haaste lähtee eteenpäin:
Selmalle
Päiville
Siskolleni
Blokkisiskoille
Haasteen ohjeet:
1. Avaa neljäs kansio jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva kansiostasi ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama
1. Avaa neljäs kansio jossa säilytät valokuviasi
2. Valitse neljäs kuva kansiostasi ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama
Kuva on viime toukokuulta, jolloin tyttäremme kummisetä vihittiin. Päivä oli aurikoinen ja onnistunut. Vihkiminen tapahtui ulkona, onneksi sää oli suosiollinen. Harmillista on peittää hääparin kasvot rumilla läikillä, se vie kuvasta pois kauniin tunnelman. Näissä juhlissa tapasin myös ensimmäisen kerran tyttäremme sulhasen, ihan mahdottoman kiva poika hänkin:) Kuvaa katsellessa tuli mukava tunnelma ja kivat muistot mieleen, varsinkin kun ulkona on tällä hetkellä aivan toisenlaiset tunnelmat.
Haaste lähtee eteenpäin:
Selmalle
Päiville
Siskolleni
Blokkisiskoille
maanantai 1. helmikuuta 2010
Helmikuu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)