Tämän vuoden syksyinen reissu suunnattiin Hossan kansallispuistoon. Paikasta on ollut paljon kirjoituksia ja kuvia ja sitä on kovasti kehuttu. Joten nähtävä se oli itsekin:) Eikä tuota turhaan oltu kehuttu. Hieno se oli, paljon lenkkeilymaastoja ym. aktiviteettimahdollisuuksia niitä haluaville mutta meille riitti kauniit lenkkipolut.
Ensimmäisenä päivänä lähdettiin tutustumaan viiden km Ölökyn-ylitys-lenkkiin.
Kivistä polkua kuljettiin ylös ja alas kunnes päästiin puolessa välissä olevallle riippusillalle.
Onnille tuntui kulkeminen olevan kovin helppoa toista se oli minulle. Matkan teko oli toisinaan melko hidasta. Koko ajan piti katsoa jalalle sopivaa paikka kivien ja juurakoiden väliin. Riippusillan yli päästiin mukavasti vaikka se vähän heiluikin sinne tänne kun samaan aikaan oli muitakin kulkijoita sillalla.
Sen ylitettyämme vastassa oli reissun kauhistus. Tai ainakin minua se pelotti ihan kauheasti. Muut porukastamme eivät kokeneet sitä niin pelottavana tai eivät ainakaan myöntäneet;)
Tämä kuva on Unelmatrippiblogista kopioitu. Kuvassa olevaa kivisiä portaita riitti vielä paljon korkeammalle. Itse en pystynyt ajattelemaankaan kuvan ottamista. Täysi työ oli selvitä kiviportaat ylös, onneksi vieressä oli naruköysi apuna. Tuntui että portaikkoa riitti aina vaan vaikka kuinka yritti edetä. Lopussa oli vielä kierreportaat ja sitten saikin huokaista syvään:)
Takaisinpäin matka olikin huomattavasti helpompi. Nyt pystyi ihailemaan kauniita maisemiakin:) Aikaa tälle lenkille kului noin neljä tuntia joten siitä voi päätellä miten hidasta kulku oli. Toki välillä ihailtiin maisemia, otettiin kuvia ja yksi evästaukokin pidettiin:)
Reissullamme kiertelimme monia muitakin kauniita kohteita ja luontopolkuja.
Onnille reissaaminen tuntui olevan mukavaa. Lenkkeilyä, ikkunasta kyttäilyä ja sopivasti lepoa:)
