Ompelukone on kyllä täällä surissut.............

 ..............vaikkakin melko rauhaisaan tahtiin. Kesälomaa on tainnut sekin pitää:)

 Kyse ei ole siitä etteikö tilkkutöiden ompelu kiinnostaisi edelleenkin. Aika on vaan vierähtänyt kaikenlaiseen muuhun puuhaan ja välillä ei mihinkään. Toisinaan on vaan istuskeltu keinussa ja pihaterassilla ja nautittu kesästä. Enkä oikein ole keksinyt mitä ompelisinkaan. No, kohtahan alkaa syksyn kurssit niin eiköhän sieltä taas saada mukavia idoita.Tämän vuoden kesäsäät ovat olleet minulle oikein mieleisiä. Viime vuoden liian kuumat helteet ovat puuttuneet, huraa!!

Onnikin on ottanut kesän rennosti:)

Sain viime jouluna joulupukilta kivan palapelin ja nyt kesän alussa aloitin sen kokoamisen.

Aikamoinen yllätys oli lopussa kun huomasin että palapelissä oli yksi ylimääräinen pala (näkyy yläkuvan oikeassa reunassa). Siis samanlainen jonka olen jo laittanut paikoilleen ja että pelistä puuttui kaksi palaa, näkyy alakuvassa. Vähän  harmitti! Kerroin asiasta joulupukille ja hän lupasi reklamoida firmaa josta peli on hankittu. Nyt vaan odotellaan saadaanko asiaan minkäänlaista vastausta:)

Sain tyttäreltä kaksi kukkaruukkua jotka olivat jääneet hänelle tarpeettomiksi. Niihin ostin tarjouksesta Marketat ja taakse istutin popcorneista heinät. Edulliset ja kivan näköiset niistä tulikin:)

Ompelin pöytäliinan .................

 ...........josta en tykkää yhtään!!

Epäilin jo blokit ommeltuani että tästä nyt ei tulekaan mieleistä. Päätin kuitenkin jatkaa että jospa kuitenkin........

Blokkimalli oli tilkkutyölehdessä. Jälkeenpäin miettiessä miksi työstä ei tullutkaan mieleinen syitä voi olla monia.

Työtä suunnitellessani oli tarkoitus että ompelisin blokkeija kahdesta sinisestä, kahdesta vihreästä ja oranssista ja ne olisivat sikin sokin pinnassa.

 

Suunnitteluvaihessa katselin että eipä käy ollenkaan alkuperäinen ajatus. Siis oranssit pois. Jäljelle jäi siniset ja vihreät. Niitäkin sekoittelin keskenään mutta eipä tullut mieleistä niinkään. Sitten pohditutti tuo sininen. Sekään ei oikein sovi silmälleni. Ainoa mitä tavoittelin ja mikä onnistui oli vaaleat ja ruskeat suorat.

Olisi ollut ehkä paras luovuttaa ja jättää blokit odottamaan jotain uutta ajatusta. Tai alunperinkin olisi voinut ommella paljon eri värisiä blokkeja ja niin saavuttaa se ajatus mikä alunpein oli mielessä.

Pöydän päällä olevassa osassa on ohut vanu ja roikkuvat reunat pelkkää kangasta. Pöytä on kivipintainen ja aina kun siihen laskee kahvikupin kuuluu kolahdus. Vanu pehmentää mukavasti ääntä;)

Tämä on nyt tässä. Olen kyllä joskus aiemminkin ommellut töitä jotka ei mielestäni ole täysin onnistuneet mutta tämä liina menee nyt kyllä siinä kategoriassa ihan kärkisijoille.

Liina on kuitenkin ulkona ja auringonpaiseessa ja aurinkohan haalistaa sitä melko nopeasti joten siitä pääsee eroon varmaankin aika pian;)

Uusi liina on jo tekeillä:)

Jos jäi liinan ompelusta vähän tylsä tunne niin kivaakin on ollut:)

Evolla käytiin kävelemässä pieni luontopolku. Onnikin tykkäsi!

Luontopolut on aina niin mukavaa piristystä päivään:)

Juhannustaika-tilkkujännäri

 

Kesällä aloitettu, kukat käsin ommeltu Juhannustaika-tilkkujännäri on nyt valmis. Huh-huh, aika homma siinä olikin vaikka mukavaa ompelua se oli vaihteeksi. Kuumina kesäpäivinä oli helppo tehdä käsinompelua kun mitään muutakaan ei jaksanut puuhailla:)

Yhdistämiset ja tikkaukset jäivätkin sitten syksyyn.

Paljon erilaisia kukkia. Näihin sai hyvin käytettyä jämälaatikon paloja.

Taakse tietenkin nimilappu.

Onni tarkkailee kulkeeko kadulla ketään. Voi vähän haukkuakin jos tarve vaatii;)

Ihmissiskon ja hömppäkaverin luota tuotiin siellä ollut petini meille. Heillä käydessämme en malttanut siinä makoilla mutta kotona voi ottaa pienet nokoset:)

Juhannustaika-tilkkujännäri

 Katrintilkkukauppa.fi:ssä oli alkukesällä vinkki lähteä mukaan verkkokurssille Juhannustaika-tilkkujännärin ompeluun. Uusi käsinommeltava blokkimalli ilmestyy joka toinen päivä ja niitä on kaikkiaan 24 erilaista. 

Näistähän minä aina innostun:) Mysteerit ovat mielenkiintoisia:) Tässä nyt vähän mietitytti tuo käsinompelu mutta päätin uskaltaa koettaa ja eihän niitä kaikkia ole pakko tehdä jos ei halua. Tähänkin saa mukavasti käytettyä varaston pieniä kangaspaloja.

Nyt on edetty jo puoleen väliin mutta kun ompelen kutakin kaksi kappaletta niin näitä on jo 24. Joistakin pitää tehdä vielä kolmannet kukat jos aion peiton kokoisen näistä tehdä. Aika sitten näyttää mitä blokeista valmistuu;)

Pieniksi tuliaisiksi ompelin kaksi koriliinaa. Yritin ottaa huomioon minkälaisista kankaista saajat tykkäisivät:) Vielä kun löytäisi kivat korit niin niihin voisi laittaa pullat valmiiksi kun vierailun aika tulee:)

Liian kuumaa on ollut Onnin mielestä enkä kyllä tykkää itsekään. Lenkkeilyt jää kovin vähiin mutta odotellaan "parempia" ulkoilukelejä:)

Hanhet ympyrällä- ja simpukkatyynyt

 

Tyynyn alla olevasta tapetista valittiin väritys Simpukkamallilla tehtyyn tyynyyn. Kaverin kanssa mietittiin minkälaisen tyynyn ompelisin hänelle. Sitten olikin juuri sopivasti Katrilla kurssin aiheena simpukat ja niinpä ne pääsivät tyynyn päälle:)

Toisen tyynyn mallin sain kolme vuotta sitten Heljältä kun olin hänenkin kurssillaan. Tein jo silloin itselleni tyynyn päällisen tällä mallilla mutta nyt vaihdettiin värejä.

Vasta hakiessani kuvaa omasta tyynystäni huomasin että sekin on otettu pajunkissojen aikaan, 3.4.2022 ja kuvauspaikkakin on ollut sama. Silloin näyttää olleen vähän luntakin maassa. Nyt sitä ei ole, päinvastoin nurmikkokin jo vihertää paikoin;)

Pitkän aikaa on mielessäni käynyt kuva keikauskakusta ja olin miettinyt onkohan se yhtä hyvää kun muistin sen olevan. Pari viikkoa sitten päätin että nyt sen kokeilen. Ja kyllä, yhtä hyvää oli kun muistinkin. Resepti löytyi vanhasta reseptikirjastani.

Kolme tilkkupintaa on valmiina odottamassa tikkausta ja valmistumista. Huh-huh, jos nyt aloittaisi niin koskanhan olisivat valmiita?:) Tällä hetkellä kiinnostaa vaan nuo pienemmät ompelutyöt kun ne saa tehtyä melko nopeasti. Ei kai auta kun ottaa vaan ensin yksi käsittelyyn niin eiköhän se siitä;)

Sydäntyynyt, olkalaukku

 

Aina vähän jännittää kun pyydetään ompelemaan jotakin johon ei ole annettu ihan tarkkaa ohjetta minkälaista halutaan - onnistuuko tekemään toiveen mukaista:)

Nyt pyydettiin kahta tyynyä joihin toiseen tulee sininen sydän ja toiseen punainen. Onnistuinko? Kohta se selviää:)

Katrin kurssiaiheena oli suorareunainen laukku/pussukka ilman kaavaa. Pitkään on ollut jo haaveenani vaakamallinen pieni olkalaukku kun kaikki olemassa olevat on pystymallisia. Nyt sain sen mitä halusin:) Tämä oli kiva ja helppo tehdä. Sormet syyhyävät jo uuden ompelemiseen, se voisi olla kesäinen;) 

Syksyllä aloitettiin kurssilla kaleidoskoppia kolmella värillä. Pinnan olen saanut valmiiksi mutta vielä on monta vaihetta vastassa ennenkuin peitto valmistuu;)

Onni odottaa kovasti leikkikaveria ja se vaan kuvailee ompelujaan:)

Maaritin salaisuustyö, joulupussit ja -lahjoja

 

Maaritin salaisuustyön neljäs osa ommeltuna.

 Enpä kyllä vieläkään osaa arvata minkälainen lopputulos tästä tulee:) Seuraavassa lehdessä se sitten selviää.

Muutamalle pienelle joululahjalle ompelin pussit. Ajatuksena että niitä voi käyttää muihin tarkoituksiin paketin avaamisen jälkeen. Paitsi nuo keskimmäiset ovat kyllä aika jouluisat. Voihan niihinkin säilyttää joulukoristeita tai mitä nyt mieleen tuleekin;)

Tytär oli tehnyt keramiikkapurkin joululahjaksi. Onnin mielestä siinä voitaisiin säilyttää hänen herkkujaan. Mielestäni se on kyllä aika iso siihen tarkoitukseen joten yritetään päästä sopuun mitä siihen laitetaan:)

Pojan kädentaitoja olivat joulukuusen koristeet. Yhteen niistä oli otettu malli tietenkin Onnista:)

Kyläilypaikassa Onni löysi itselleen mieluisan paikan:)

Marikki, Tähtöset, Tähdenlento ja olkalaukku

 

Syksyn viimeisellä kurssikerralla Katri antoi ohjeet meille tähän kivaan Marikki 15 cm:n kehyspussiin. Mallilla olisi voinut tehdä myös olkalaukun jos olisi valinnut kehykset joissa on lenkit olkahihnaa varten. Tällä mallilla oli tehty myös kauniita kukkaroita joissa etukaitele on eri kangasta kuin reunat, joissain oli käytetty myös tilkkupintaa keskipalassa. Omaani valitsin varastostani mielestäni kauniin kankaan jota olin suunnitellut käytettäväksi johonkin kivaan pussukkaan. Tämän kankaan hetki oli nyt:)

Joulukuun alussa kävin vielä Katrin kahden päivän jouluisella tilkkutyökurssilla. Huomasin että vaikka kaapissani on monenlaisia pikku- ja kaitaliinoja niin itsenäisyyspäivän väreillä ei löydy yhtäkään liinaa. Katrilla olikin sopivasti muutama liinamalli tähän tarkoitukseen ja kaapista löysin taas sopivat kankaat. Pääsinpä eroon monta vuotta vanhoista kankaista;) 

Tämä pikkuliina on nimeltään Tähtönen ja ompelin niitä kaksi kpl.

Tähdenlento-kaitaliinan tein samoista kankaista. Sopivat hyvin saman, anopilta perityn piirongin päälle vaikka ovatkin eri mallilla tehtyjä.

Tässä näkyvät kankaiden värit paremmin. 

Ehdinpä tehdä vielä pienen olkalaukun itselleni. Edessä oleva pinta on jotain vanhaa blokkia ja takaa laukku on musta. Ihan ei tullut sellainen kuin olin alunperin suunnitellut mutta eiköhän tuotakin tule käytettyä;)

Tämän vuoden ensimmäisessä Tilkkulehdessä oli Maaritin vinkki hukkapalojen käytölle. Kun noita paloja on kertynyt kaikenlaisia niin ajattelinpa ottaa vinkistä vaarin. Pintaa olen jo ommellut mutta muuten työ on vielä "vaiheessa". Joulun jälkeen on ehkä aikaa jatkaa tätäkin työtä;)

Onni on mielellään apukuskina:)

Sydämet syrjällään, talvi on tullut, Savottapolku

 

Sydämet syrjällään-malli oli uusi ohje Katrilla viime keskiviikon tilkkutyökurssilla.  Tällä mallilla saisi ommeltua vaikka kauniin pöytäliinan tai sitä voisi käyttää boordina. Mahdollisuuksia on paljon. 

Tällaisen 10 vuoden kalenterin olin nähnyt Leena Tervosen blogissa ja siitäkös taas innostuin hankkimaan itsellenikin samanlaisen:)

Halusin tehdä kalenterille päällisen ja nyt ei tarvinnutkaan miettiä minkälaisen tekisi kun uusi kurssiaihe oli juuri sopiva tähän:)

Eilen päästiin Onni-lumitassun kanssa tekemään talvinen aamulenkki. Lumi tarttui tassuihin kovasti ja monen monta kertaa pysähdyttiin rapsimaan suurempia kokkareita pois jotta matka jatkui taas ilman "nilkkapainoja". Reilun kolmen kilometrin matkaan käytettiin aikaa 10 min. enemmän kuin normaalisti;):)

Viime viikolla tehtiin mukava luontopolkureissu Evolla. 

Kiva oli viiden kilometrin reitti vaikka vähän kivistä ja juurakkoista oli matkan varrella kävelyä hidastamassa. Mutta eipä meillä ollut kiire. Kerran meinasin kompastua oikein kunnolla. Onnikin jäi ihmettelemään mitä siellä tapahtuu. Onneksi oli puita polun reunalla ja sain oksasta kiinni juuri ja juuri etten tömähtänyt maahan:)

Reitin lopulla pysähdyttiin juomaan kahvit termareista pienen mökin pihalle. Siinä istuskellessamme huomasin vanhan kannon nokassa kiveen maalatun linnun. Kiva idea jollakin oli jättää se tänne:)