Tauluja, joulutyynyjä, pussukoita

 Tilkkutyökursseilla tehdään kaikenlaisia harjoitelmia ja ne jäävät toisinaan odottamaan inspiraatiota mitä niistä valmistaisi. Syksyllä Katrin kurssilla opeteltiin ompelemaan salmiakkikuvioita ja ne joutuivat odottamaan pöydällä pitkään kunnes sain päätettyä mitä niistä teen.

Sininen pala riitti juuri ja juuri kehyskukkaroon ja kangaskopan koko määräytyi palan mukaan:)

Kangasvarastoa läpikäydessä vastaan tuli tämä kiva kenkäkangas ja se houkutteli tekemään muutaman pussukan:)

Uudet joulutyynyt odottavat ensi joulua:)

Kaksi ja kolme vuotta sitten sain joulupukilta kääpiösnautseri-ompelumalleja. Kuvat tein silloin heti joulujen jälkeen mutta nyt vasta niillekin löytyi sopivat kohteet.

Tämän vuoden joulupaketista paljastui kivat sukat;) 

Mulla on ollut sängyn vieressä seinässä kiinni lukuvalo jokailtaista lukemista varten. Valaisin on kuitenkin ollut hankala käyttää ja halusin pöytähyllylle toisenlaisen valaisimen. Kun seinästä poistettiin lamppu niin siihen jäi tietenkin reikiä näkyviin. Pohdin että siihen voisi laittaa vaikka pienen taulun peittämään reiät. Samalla ajatuksella keksin että tauluhN syntyy olemassa olevasta kuvasta. Kuva sopii hyvin tähän kohtaan koska Onni nukkuu öisin sen alla sänkyni vieressä. Kun toinenkin kuva oli valmiina niin samalla tein siitäkin taulun ja sillekin löytyi meiltä sopiva paikka. 

Trail Hike

 Viime vuonna kesän alussa Tilkkutarhan Minna laittoi faceen linkkivinkin Laundry Basket Quilts kesämysteeriin. Innostuin taas tietenkin:) 

Työhön valitut kankaat.

Suunnittelija oli valinnut ehdotukseksi muutamia erilaisia kangaspaketteja joista mysteerin voisi ommella. Yksi niistä viehätti kovasti heti ensikatselmuksella. Kaikkia paketissa olevia kankaita ei Minnan kaupasta löytynyt mutta valittiin sopivat tilalle ja mielestäni saatiin onnistuneet valinnat. Ainoastaan tuo keltasävyinen mietitytti mutta päätin rohkeasti kokeilla minkä vaikutuksen se tekisi.

 Mysteeriä tehtiin aika nopeassa tahdissa ja pinta valmistui kesän aikana.

Kesäkuvassa työn koko on 135 cm x 135 cm. Lisäsin ylä-ja alareunaan kapean ruskehtavan suikaleen ja leveän vihertäväkuvioisen ja niin sain työstä sopivan torkkupeiton kokoiseksi, pituudeksi tuli 170 cm.

Nimeäminen aiheutti ensin vähän päänvaivaa kun en oikein tiennyt mikä työssä olisi sellaista joka viittaisi jotenkin nimeen. Kun hetken asiaa hauduttelee ja pitää välillä taukoa niin sieltä se sitten vaan pätkähtää esiin:) Kangasnipun johon ihastuin nimi oli Trail Hike ja keksin että sehän olisikin oikein sopiva nimi myös työlle. Nimeä voi ajatella monesta näkökulmasta ja se on mielestäni oikein sopiva myös henkilölle jolle olen suunnitellut peiton antaa jos hän sen huolii;)

Aika vaikea on saada kuvatuksi kankaiden oikeita värejä. Tässäkin kuvassa ylä-ja alareunan vihertävät kankaat näyttävät kovin tummilta mutta alemmassa yksityiskohtakuvassa vähän enenmmän oikeanlaiselta.  

Tikkasin työn epätasaisin välein suorilla ompeleilla pystyyn ja vaakaan niin että välillä "suorat" ovat kuitenkin vähän aaltoilevia tarkoituksella:)

Reunakaitale on samaa ruskehtavaoranssia kangasta jota on työssäkin käytetty ja nimen kirjailin koneella pieneen kangaspalaan:)

Joulupukki toi mulle uusia kivoja kankaita. Mitähän niistä valmistuu se varmaankin selviää vuoden aikana;) 

 

Eräänä päivänä innostuin taas siivoilemaan kaappeja. Yhdestä laatikosta löytyi nämä kaksi vohvelikangaspyyheliinaa. Olen tehnyt ne äidilleni ja siskolleni varmaankin 45 vuotta sitten. Jostain syystä eivät olleet käyttäneet niitä ja jostain syystä ne ovat kulkeutuneet minulle takaisin;( 

Kun katselin pyyheliinoja niin huomasin että olen silloin osannut valita värejä hyvin toisiinsa sopiviksi, siis että ristipistot ja virkattu pitsi ovat samaa väriä:) Kiva juttu:) Pitsit olen virkannut silloin aika paksulla langalla. Jos nyt tekisin niin valitsisin ohuemman mutta aika hyvä on noinkin.

Pyyheliinat siirtyivät takaisin laatikkoon. Mikä niiden kohtalo sitten joskus onkaan?

Lomittaiset ympyrät applikoimalla........

 ................oli tekniikka jolla tehtiin pikkuliinoja Katrin tämän vuoden viimeisellä kurssilla. 

 

Isompi liina on kooltaan 29 cm x 42 cm ja pienemmät 27 cm x 27 cm. Kooltaan juuri sopivat piirongin päälle jolle ne pääsevät kohta kun otan joululiinat pois.

Liinojen toisella puolella on melko valkoinen pikkukuvioinen kangas ja kaunis tikkaus jättää sopivan jäljen käyttää liinoja vaikka näinkin päin:)

Naapurin rouvalle ompelin pyynnöstä uuden olkapussukan farkuista. Hänelle on aiemmen tehty jo yksi samantyyppinen mutta hän tahtoi vielä toisen ;) Nyt pitäisi lähteä metsästämään farkkuja kun tähän meni viimeisetkin rippeet. 

Onni on valinnut mukavan paikan levätä lenkin jälkeen. Näkee kuitenkin samalla jos pihalla sattuu olemaan mitään liikettä;)

Kädentaitoa joululahjaksi:) Tyttären virkkaama käppänä ja pojan valmistama laatikko:)

Onni joulutunnelmissa 2022

Karhujen kaarros

Perinteiseen karhuntassublokkiin onkin laitettu kuusi kynttä neljän sijaan:) Katri oli syksyn kurssille ideoinut tämän blokin. Kun niitä ompeli useamman niin niistä syntyi torkkupeitto jonka koko on 140 cm x 190 cm.

Värilliset kankaat ovat viime vuoden Tilkkusen joulukalenterista. Ne riittivät sopivasti tähän työhön vain muutama pikkupala jäi:) Olin oikein tyyytyväinen että laatikko tyhjeni pienen pinon verran;) Mustan taustakankaan ostin Katrin tilkkukaupasta juuri tähän tarkoitukseen. Se ei ole ihan yksiväristä mustaa vaan vähän ruskehtavaa viivoin kuvioituna. Sopivan värinen takakangas löytyi kaapista mutta kun se ei ihan riittänyt jatkoin sitä Kaffe Fassetin kangaspalalla jota laitoin myös reunakantiksi. Kiva reunakantti tästä tulikin ainakin omasta mielestäni;)

Tikkasin kaikki tassujen reunat mustan kankaan reunasta. Aikaa kului:) Meinasi välillä jo hartiat tulla kipeiksi mutta pidin taukoa:) Ehkä sen tähden työn valmistuminen kesti useamman kuukauden. Mutta eihän sillä mikään kiire ollutkaan. Ehtii kaapin hyllylle vaikka myöhemminkin;)

Keskeneräinen kesämysteeri on seuraavana listalla saada valmiiksi. Taitaa homma siirtyä ensi vuoden puolelle:)

Hannelen jouluisella tilkkutyökurssilla Päivölässä

 Pienehköllä mutta oikein mukavalla porukalla kokoonnuttiin Päivölään viikonlopun tilkkutyökurssille. Lauantaina Hannele kertoi että tämä kurssi on hänen viimeinen siellä pitämänsä kurssi. Vähän jäi kyllä mietityttämään että missähän sitä enää tavataan vai eikö missään. Aika sen sitten näyttää.

Yksityiskohdissa kankaiden värit näkyvät paremmin kun kokokuvassa.

Hannelella oli monta kivaa ompelumallia mutta kaikkea ei todellakaan ehdi tekemään perjantai illan, lauantain ja sunnuntai aamun aikana. Nukuttavakin on välillä ja mukava on seurustellakin toisten ompelijoiden kanssa:)

Ensimmäiseksi työksi valitsin joulumysteerin ja siinähän sitä aikaa vierähti;) Kaksi muuta naista aloitti saman työn ja kaikki teimme niistä omanlaisiamme ja vähän erilaisia.

 Samalla mallilla mutta eri kankailla töistä tuli eri näköisiä. Ylempi näistä on kivan värikäs ja alempi on mielestäni tyylikäs.

Työ on kooltaan tässä vaiheessa 130 cm x130 cm. Mietinnässä on teenkö tästä pöytäliinan, kuusenalusmaton vai jatkanko vielä reunoja ja teen joulupeiton:)

Tämä testiblokki on nimeltään Kuurankukka

Mukimatot ovat kooltaan 18 x18 cm.

Ruokailupaikan eteisaulaan opiskelijat olivat rakentaneet kivan koirapiparin:)

Jouluinen tähtiliina

 Viimeviikkoisella Katrin kurssilla ommeltiin tähtiä. Tähtimallilla tein kaksi pikkuliinaa joille oikeasti on tarvetta:) Olohuoneen pöytä nimittäin tarvitsi uudet joululiinat koska aiemmin ommellut eivät tänä vuonna sopineetkaan sisustukseen;)

Kaivelin tässä yhtenä päivänä joulukortteja esiin enkä muistanut ollenkaan että viime vuonna olinkin ommellut muutaman. Ne lähetän joillekin kivoille kavereille:)

Kaupastakin olisi varmaan löytynyt tähän kohtaan sopiva pikkupöytä mutta taitava kun on käsistään niin sen voi tehdä itsekin. Siis tämä pöytä on pojan käsialaa. Hän halusi kokeilla miten onnistuu pöytä itse tehtynä ja onnistuihan se:) 

Missäspäin se makkaranpaistopaikka olikaan?

Vähän matkaa kun kuljettiin niin löytyihän se:)

Vielä kun hetken malttaa odottaa niin saadaan herkkuja:)

 

Pitäiköhän tästä lähteä trimmaajalle miettii Onni:)

Poikki ja pinoon

 Ensimmäinen kolmesta keskeneräisestä torkkupeitosta valmistui:)

 Aamulla Onnin kanssa lenkkillä mietiskelin minkä nimen työlle antaisin. Lähdin ajatuksesta blokin nimestä; hirsimökki ja siitä se mietintä lähti etenemään. Hirret poikki ja pinoon, niinhän ne mökit syntyvät;)

Peiton koko on 140 x 175 cm

Tähän hirsimökin muunnokseen saatiin idea ja ohjeet opiston kurssilla. Kiva malli vaikka aika työläs olikin. Yksi suikale muodostuu kahdesta kappaleesta, toinen on värillinen ja toinen vaalea. Suikaleiden leveys vaihtelee, kapeimmat ovat 2,5 cm ja leveimmät 5 cm. Värilliset ovat enimmäkseen suikalelaatikosta löytyneitä. Muutaman leikkasin pitkästä kankaasta kuten kaikki vaaleatkin.

Peiton toiselle puolelle löytyi kaapista sopiva kangas mutta se jäi vähän lyhyeksi. Lisäsin keskipaikkeille Katrin kesäkurssilla ommeltuja blokkeja jotka sopivat väreiltään hyvin työhön. Nytpä löytyi niillekin paikka:)

Värillisiin osiin tikkasin kaaria ja vaaleat osat on ommeltu reunojaan pitkin.