Matchstick Pouch

 Monenlaisia ompeluhoukutuksia tulee taas vastaan somessa ja nettiä selaillessa. Voi-voi sentään:) Tilkkulehdessäkin oli Maaritin ohje hirsimökkipeittoon ja sekin oli oikein kiinnostava. Kun vaan ehtisi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Kaksi keskeneräistäkin on vielä vaiheessa. 

Laundry Basketilla on taas tänäkin vuonna ohjeet kesämysteeriin ja kun niin olin ajatellut että tänä vuonna en sitä tekisi mutta niin vain kävi että liityin mukaan;)

Tässä vuoden 2022 Laundry Basket- mysteeri joka valmistui vasta talvella...

...vuoden 2020 valmistui sentään jo sen vuoden kesän aikana:)

Helen Steelellä oli ilmainen ohje Matchstick pussukkaan. Innostuin koska tähän oli käytetty väriävaihtavaa lankaa ja niitäkin kun on kertynyt varastoon niin tähän oli hyvä upottaa yksi rulla:) Vetoketjujen päädyt tehtiin myös mulle uudella tavalla ja niistä tuli oikein siistit. Tätä systeemiä taidan käyttää jatkossa.

Pussi on kooltaan aika iso, korkeus 23 cm ja leveys 33 cm. Mitähän sinnekin sisään laittaisi;)

Luonto on kyllä kaunista näin alkukesällä kun vaan huomaa katsella ympärilleen. Nämä kuvat on aamulenkin varrelta napattuja:)

Pussukat, Marimekko ja Kurttu

 Varastojani tutkiessa tuli vastaan pieni pala Texture Magic-materiaalia jonka olen voittanut jossain arpajaisissa vuosia sitten. Olen tehnyt jo aiemmin tästä vähän suuremman pussin jossa säilytän liimaharsojani. Jäljelle jäänyt pala oli niin pieni että siitä ei oikein muuta saanut tehtyä kuin pienen pussukan. En kyllä keksi mitä muutakaan tuosta voisi tehdä;)

Kangas josta lähdin etenemään......

Kangas ruudutetaan tuon kurttaavan materiaalin kanssa. Ruudutuksen jälkeen höyrytetään ja näin kangas rypistyy.

Valmis pussukka:) Jos olisin valinnut vielä ohuemman kankaan niin kurttuja olisi tullut enemmän;)

  Tyttären Marimekko-pöytäliinakankaasta jäi vähän kangasta. Siitä tein hänelle pussukan. Oikeastaan niitä tuli kaksikin mutta toinen lähti jo maailmalle;)

Päivölän lumihiutale

 Edellisessä postauksessani oli vielä pihassamme paljon lunta auringon paistaessa kauniisti. Nyt on tilanne toinen, aurinko paistaa mutta lumesta ei ole tietoakaan:) 

Onni on niin iloinen kun saa viettää päivät pitkät pihalla:) Siellä on hyvä seurailla ja kyttäillä naapureiden touhuja ja haukkua ohi kulkevat ihmiset ja polkupyöräilijät:)

Viime vuoden joulukuussa olin Päivölässä Hannelen tilkkutyökurssilla. Siellä oli yhtenä mallina jouluaiheinen työ jota innostuin ompelemaan. Tähän sopi mukavasti jouluinen suikalerullani. Siitä kului vaan tummemmat punaiset suikaleet. Vihreän ja vaalean kankaan ostin Tilkkutarhan Minnalta. Onneksi hän oli kauppoineen paikalla muuten olisi jäänyt tämä työ tekemättä kun ei olisi ollut sopivia kankaita mukana:)

Peiton koko on 135 cm x 170 cm.

Alkuperäisen työn koko oli  115 x 115cm. Lisäsin kuitenkin pinnan ylä- ja alareunaan kolme jääpuikkoblokkia ja sivureunoille vaaleaa kangasta. Nelikulmainen olisi tietenkin hyvä seinävaatteeksi mutta suurennettuna sopiva torkkupeitoksi jolle arvelen olevan paremmin käyttöä.

Tikkasin ensin koneella kaikki värilliset kuviot ympäriinsä luullen että se riittäisi. Ei näyttänyt hyvältä;) Sitten lisäsin tikkaamalla muurahaisenpoluilla kaikki vaaleat alueet. Keskikohdan neliössä on kukkanen. Jopas miellytti silmää:)

Takapuolen kokosin jäljelle jääneistä vaaleasta ja vihreästä kankaasta. Lisänä valkoinen yksivärinen kangas ja tähti.

Yksityiskohtia tikatusta pinnasta. Kankaiden väritkin näkyvät paremmin lähikuvissa. Alimmaisen kuvan värit ovat oikeanlaiset, ylemmässä vaalea näyttää valkoisemmalta kuin oikeasti onkaan.

Tykkään nimetä ompelemiani tilkkutyöpeittoja koska siten muistan paremmin mitä olen tehnyt ja jos juttelen jonkun kanssa niistä niin on helpompi tietää mistä puhutaan kun voi mainita nimeltä. Nimien keksiminen ei aina ole helppoa mutta on myös kiva pyöritellä päässä eri vaihtoehtoja ja sitten kun keksii mielestään hyvän niin tuntuu oikein mukavalta:) 

Opistolla oli kevätnäyttely ja omista töistäni vein sinne kassin, pussukan ja tilkkuilijan neliöt-torkkupeiton. Paljon kaunista ja taitavaa kädentyötä oli näytteillä:)

Kehyskukkaroita, pääsiäinen ja Onni

 

Kevään viimeisellä Katrin kurssilla ommeltiin pääsiäisnameille pienet korit. Nämä on mukavan kokoisia, pohja on kooltaan 10 x 10 cm. Vasemmanpuoleiseen tein reunan sentin korkeammaksi kuin keltaiseen. Näitähän voisi tehdä erilaisilla mitoituksilla vaikka minkä kokoisia ja erilaisiin tarkoituksiin. Jos tekisi isomman korin ja leipoisi sisään jotain hyvää esim.sämpylää/pullaa niin saisi kivan tuliaisen kyläpaikkaan. Kun avaa rusettinauhat korin voi hyvin pestä ja litteänä hyvä säilyttää.

Kiva muistin virkistystehtävä oli kun kurssilla tehtiin tuplakehyskukkaroita. Tumman mitoitin niin että sinne mahtuu hyvin puhelin. Pienempien pinnat on ommeltu toisista töistä jääneistä kangaspaloista.

Kaarevia kehyksiä olen hankkinut joskus jostain ja ne ovat pyörineet laatikossa kun en olekaan osannut tehdä niihin sopivia kaavoja. Sain Katrilta apua kurssilla ja hän piirsi sopivat kaavat ja niiden mukaan ompelin kaksi olanylilaukkua. Näiden korkeus on 21 cm ja alareunan leveys 23 cm. Tavaraa mahtuu sisään vähän reilummin:)

Opiston kurssilla Heljä antoi meille jo syksyllä tehtäväksi ommella kaitaleita kuitukankaaseen. Niistä tehtiin nyt keväällä kassi. Oli kyllä kiva projekti. Kaitaleita sai ommella kaikessa rauhassa muiden hommien välillä ja vähän sai taas käytettyä palalaarista jämiä;)

Halusin tehdä kassiin vetoketjulirpakkeen. Olen joskus tehnyt näitä eri tekniikalla mutta tähän sain Heljältä uudenlaisen kivan vinkin.

Trimmauksen jälkeen puettiin Onnille villapaita päälle lenkille lähdettäessä kun aamulla on ollut vielä pakkasta.

Lenkin ja aamupalan jälkeen väsyttää mukavasti.

Päivällä on jo "terassikelit".

Karuselli-torkkupeitto, väreilevä tyyny, patakintaat

 Väreilevä suikaletekniikaa opiskeltiin Katrin kurssilla. Malli näytti aika kivalta isonakin pintana kun kokeilin sitä puhelimen asettelutekniikalla...........

............päädyin tällä kertaa tekemään vain tyynyn:) Houkutus oli kyllä suuri aloittaa torkkupeiton ompelu mutta tällä kertaa otin järjen mukaan ajatuksiini ja muistutin itseäni kahdesta odottavasta tilkkupinnasta;)

Opiston kurssilla tehtiin patakintaita. Ensin ajattelin jättää tämän aiheen väliin mutta kun pengoin kankaitani niin tulin toisiin ajatuksiin:) 

Sain käytettyä näihin mukavasti pitkään kaapissa paikkaansa odottaneet aihekankaat:)

Tammikuussa aloitettiin Katrin kurssilla uuden peiton ompelua. Tämä malli olikin oikein kiva ommella. Katri oli käyttänyt omaan peittoonsa kirkkaita kankaita ja niistä varmaankin peitto oli saanut Sirkuspeitto nimensä. Opettaja neuvoi käyttämään joka kuvioon erilaista kangasta ja noudatin neuvoa:) Toki työn olisi voinut tehdä vain muutamalla erilaisella kankaalla mutta näin tehden sai hyvin jämäkangaslaatikkoakin vajaammaksi. Mitään ratkaisevaa tyhjennystä ei niihin kuitenkaan tullut koska osa kankaista on leikattu pitkästä palasta.

Työtä ommellessa kankaistani tuli mieleeni vanhanajan karuselli ja siksi annoin sen oman peittoni nimeksi. Kun kaveri näki peiton hänen mieleensä tuli Karnevaalikeksit. Sekin olisi ollut oikein hyvä nimi tälle peitolle.

Näillä kurakeleillä voi vaan muistella ihanaa lumista lenkkeilyä Onnin kanssa.

Tilkkuilijan neliöt

 Mulla on ollut kolme torkkupeiton tilkkupintaa odottamassa että saisivat vanun, takakankaan, tikkauksen ja reunakantin.

Syksyllä opiston kurssilla aloitettu peitto on nyt valmistunut. Siis nyt pitäisi olla kaksi peittoa odottamassa jatkokäsittelyä mutta niitä on taas kolme:) Tällä systeemillä odottavat ei näytä vähenevän:);)

Opettaja esitteli tämän blokkimalin idean muistuttavan virkattua isoäidin neliöt-peittoa. Kyllä lopputulos sitä mielestäni muistuttaakin. 

Peiton koko on 160cm x 190 cm ja annoin sille nimeksi Tilkkuilijan neliöt.

Työn takapuolelle tein yhden ison neliön piristämään muuten pelkästään mustaa pintaa. Mustassa kankaassa on vähän harmahtavaa joukossa mutta olisi mielestäni ollut kuitenkin liian synkkä.

Tikkaukseen olikin vaikea valita sopivaa lankaa kun työssä on monta väriä ja pohja on musta. Mustaa lankaa en halunnut laittaa blokkien päälle ja mitään väriä en halunnut mustan päälle:) Päädyin sitten savunharmaaseen "siimalankaan" ja hyvä valinta se olikin:) Alalankana käytin tummaa harmaata. Se erottuu mustalla pinnalla mutta ei mielestäni haittaa kun tikkaukset on tehty pitkiä suoria pysty- ja vaakasuuntaan niin takana ne näkyvät ruutuina.

Katrin kurssilla ommeltiin käsveska. Sen tein aiemmin valmistuneen tilkkupeiton jämäpaloista.

Käsveska on pienehkö, kivan kokoinen, leveys 28 cm ja korkeus suunnilleen saman verran. Sivuista lähtee pidempi hihna joten kassia voi kantaa myös olalla ja jos se ei ole täynnä tavaraa silloin yläreunan voi kääntää hauskasti etupuolen päälle.

Opiston kurssilla tehtiin hexagoneja ja ne kiinnitettiin pussukan kylkeen. Tykkäsin tehdä ja olin tyytyväinen lopputulokseen:)

Innostuin niin että pengoin varastostani joskus vuosia sitten tehdyt kirkkaamman väriset hexagonit ja tein niistä pienemmän pussin. No, sain hexagonit pois laatikosta ajelehtimasta mutta nyt ajelehtii yksi pussukka lisää;) Oliko tuo nyt sitten parempi vaihtoehto:)

Kuvasin pussukat vaan toiselta sivuiltaan vaikka hexagoneja on molemmilla puolilla mutta ne ovat melko samanlaisia.

Katriltakin saatiin uusi vekkipussukkamalli........

......ja niitä Onni tässä ylpeänä esittelee kun on vihdoinkin tehty oikeanlaisesta kankaasta:)

Nyt ei enää jaksa pussukat kiinnostaa, heh-heh:) 

Vaaleapohjaiset snautserikankaat sain joulupukilta ja kokeilin niistä vähän erilaisia pussukkamalleja:) Vaaleanpunainen on vuosia sitten hankittua ja tämä pussi lähtikin jo tyttökäppänälle:)

Kompassityyny ja pussukoita

 Tilkkutyökursseilla on tehty pieniä ompelutöitä ja sehän on kiva. Tulee valmista melko nopeasti ja työt eivät roiku keskeneräisinä pitkin huushollia;)

Kompassityyny tehtiin Katrin opastuksella paper piecing-tekniikalla. Mallin voi tehdä myös pienempänä jota voi käyttää vaikka kassin kylkeen tai mitä kukin keksii.

Mietiskelin että pitääköhän ottaa tyyny kesäreissulle mukaan avuksi jospa kohteet löytyy helpommin tämän kompassin avulla:)

Opiston kurssilla opittiin tilkkumaalausta. Sitäkin olen joskus tehnyt vähän eri tavalla. Tämä oli kiva tapa. Tilkut asetellaan liimatukikankaalle oman mielen mukaan ja sitten ruvetaan surruuttelemaan koneella ompeleita tiheään tahtiin:)

Kaverille tein väritoiveen mukaisen olan yli pussukan. Tällä mallilla olen tehnyt jo useamman pussukan itselle ja kavereille. Kolmeen vetoketjulliseen taskuun on mukava laittaa tavaroita ja on helppo löytää mitä milloinkin tarvitsee.  

Ystävänpäiväpatalappu lähti postin mukana ystävälle:)

Tähän sukaletekniikkaan voi käyttää edellisistä töistä jääneitä suikaleita. Niitä ei kaapista löytynyt tarpeeksi joten leikkasin niitä eri kankaista. Ja leikata saikin:) Joka kuvioon on käytetty eri kangasta ja laskin että reilusti yli sadasta kankaasta leikkasin paloja;) Hui, onko mulla niin paljon kankaita;):) 

Katri on antanut tälle mallilleen nimen Sirkuspeitto ja hän oli tehnyt sen paljon värikkäämistä kankaista. Multa löytyy enemmän näitä pastelli/maanläheisiä värejä ja siksi oli koottava pinta niistä.