maanantai 17. toukokuuta 2021

Joulua odotellessa.........

 Viime vuonna sain tyttäreltä joulukalenterin jossa oli joka päivälle oma pussinsa.



Monissa niistä oli jouluisia kankaita ja kun kaikki pussit oli avattu totesin kankaita olevan aika paljon:) Melko pian päätin tehdä niistä jouluisen torkkupeiton ja ompelun oli tarkoitus alkaa mahdollisimman pian että varmasti valmistuisi tämän vuoden jouluksi;):)



Tähän asti pinta valmistui aika rivakasti mutta siihen se sitten jäikin odottamaan jatkoa. Paljon muuta kiinnostavaa ommeltavaa tuli vastaan ja homma keskeytyi:)

Tilkusta asiaa-ryhmässä on projekti jossa innostetaan ompelemaan keskeneräisiä valmiiksi ja siitä sain puhtia ottaa työn esiin ja tehdä se valmiiksi.

Suurin pintaosuus on tehty crazy-tekniikalla jonka olen oppinut Katrin kurssilla. Näitä kankaita ei riittänyt koko peitoksi ja jotta siitä tulisi käyttöön sopivan kokoinen niin tein jatkot myös kalenterista löytyneestä kuviokankaasta.



Taustapuolen kokosin yhdestä kangaspalasta ja lopuista pikkupaloista. Työn nimeksi tuli yksinkertaisesti Joulukalenteri koska siinä ei ole käytetty muita kuin kalenterista saatuja kankaita. Paitsi.......


............ reunakantti, se oli pengottava kangasvarastostani kun kalenterikankaat vaan loppuivat. Tai oikeastaan yksi pala jäi kokonaan käyttämättä kun se poikkesi sen verran näistä väreistä että ei sopinut joukkoon;)




Tikkaus on tehty mulle niin mieluisalla mallilla. Suoria tai siis niin suoria kuin vapaalla kädellä saa tehtyä pitkittäin ja poikittain pinnalle. Viivojen välitkin ovat eri kokoisia. Tässä ei yritetäkään tehdä tarkkaa suoraa;) Joihinkin kohtiin muodostuu kivan näköisiä neliöitä. Parhaimmillaan tämä tikkaus on pienemmissä töissä mutta näyttää aika kivatla isommissakin.

PeeKaan Paulan luotsaamaa Pohjan Kruunu-mysteeriä on ommeltu eteenpäin.








Minkäänlaista ajatusta ei vielä ole syntynyt minkälainen työ näistä syntyy. Sehän se idea kuitenkin onkin. Pitäisi pysyä meille osallistujillekin mahdollisimman salaisena loppuun asti:) Nimestä päätellen kuitenkin jotain tähtiin ja kruunuun viittaavaa pitäisi olla;)

Katrin etäkurssilla on tehty erilaisia pussukoita. Kuvaruutukankaat ovat olleet aina vähän haasteellisia minulle mutta näillä ohjeilla niistäkin syntyy kivaa jälkeä:)




Pussukan toiselle puolelle olisi voinut tehdä myös pienen tilkkupinnan mutta laatikosta löytyi sopivan värinen ja aiheinen kangaspala niin laitonpa sitä tähän.

Aika mielissäni olin kun löysin vielä vuoreksikin sopivan väristä kangasta. Tuliko siis ihan täydellinen pussi;);)



Toiseen pussukkaohjeeseen käytin kauan sitten ostosten kylkiäisenä saamani koira-aiheisen ruutukankaan. 



Toiselle puolelle käytin pikakolmioita jotka jäivät sivuun tulevasta työstäni. Olin ommellut niitä väärin väriyhdistelmin. Onneksi huomasin ajoissa eikä enempää virheellisiä syntynyt:)

Katrin mysteerityönä tehtiin tilkkujännärikassia. Sekin valmistui toukokuun alkupäivinä.


Toinen puoli on Päivänsäde......


 .........toinen Menninkäinen.

Kassista tuli aika iso. Melkein olisi sopiva kauppakassiksi. Ottaisiko siihen käyttöön;) olisi ainakin aika räväkän näköinen, voisi myös kääntää jonkun pään:);)


sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Peittoja, mysteeri ja pussukat

Keväällä valmistui torkkupeitto, tuolin- ja sohvansuojus toivomuksen mukaan maanläheisen värisistä kankaista. Kuvat niistä julkaisen nyt kun ovat päässeet oikeaan kotiinsa.
Peitto crazy-tekniikalla.
Tuolinsuojuksessa on käytetty Thumbles-mallia.
Sohvan päällinen on hirsimökkicrazya. Katrin tilkkutyökurssilla tehtiin Pätkittäin-liina.......
........mutta siitä ei tullutkaan alkuperäisen ohjeen mukaista koska kangas loppui kesken. Valmistuikin siis normaali Bargello-liina vai laitanko sen matoksi Onnin mökille:):) Katrin kurssilla saatiin opastus myös Maatuskapussukoille.
Tässä on ajatuksena laittaa monta samanlaista mutta erikokoista pussukkaa sisäkkäin. Tein tällä kertaa vain kaksi mutta olisi kyllä aika hauskaa tehdä useampi ja jos antaisi ne lahjaksi voisi saaja pussin avatessan ihmetellä eikö niistä tule loppua ollenkaan;)' Sanna Parankon kuuden kerran etäkussilta saatiin myös monenlaisia kivoja ideoita. Vekkipussukka valmistui jo aiemmin ja nyt pinta twist-mallista sydämen muotoisena.
Pinta jää tällä kertaa tähän vaiheeseen odottamaan tulevaa paikkaansa. PeeKaan Paula järjesti ihanan mysteeri-ompelun. Bonnie Hunterin mysteereitä on ommeltu hänen ohjauksessaan useampia mutta nyt Paula on keksinyt omansa nimeltään Pohjan Kruunu. Valitsin itselleni mieleisen isokuvioisen kankaan jonka värien mukaan Paula valitsi sopivat kankaat työhöni. Voitin tämän osion hänen arvonnassaan mysteeriin osallistujien kesken.
Ostin kankaat häneltä ja hyvä niin:) Leikkasin jo väärin eräistä kankaista ja sehän tarkoittaa sitä että yksi hankkimani kangas ei tule riittämään:) Hyvää tässä on se että tiedän mistä saan sitä lisää;)
Onnille ostettiin kiva kesäpeti jossa on mukava ottaa päivänokoset ja seurata pihaympäristön tapahtumia.

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Ilmastopeitto 2020

Reilu vuosi sitten Tiina Kovalaine ideoi ilmastopeiton. Mukaan sai lähteä kuka halusi ja minähän tietenkin olin yksi heistä. Yllytyshulluna lähden mukaan kaikkeen mahdolliseen, joskus tuntuu että jonkun projektin voisi jättää väliin kun aika on kuitenkin rajallinen:) Ideana ja asiana tämä oli niin houkutteleva että hetkeäkään en epäröinyt. Ajatuksena oli että oman paikkakunnan päivän ylin ja alin lämpötila näkyisi pinnassa. Toteuttamistavan jokainen sai itse valita. Vinkkejä kuitenkin annettiin:)
Oman työni päätin tehdä hanhilla. Keskikolmiossa näkyy vuorokauden lämpimin ja reunoilla matalin lämpötila.
Käänsin hanhien suunnan poikkeustilan ajaksi joka alkoi maaliskuussa.
Kuukausien kirjominen käsin olisi antanut ehkä kauniimman lopputuloksen mutta päädyin tekemään ne koneen kirjaimilla. Ihan testatakseni uuden koneeni toimintoa. Vuosiluku on tehty liimapaperin avulla.
Alareunassa on kankaiden lämpötilojen väriselitykset.
Tämä oli kerrassaan hieno projekti. Kukaan ei varmasti alussa osannut arvata että työstä tulikin oikeastaan historiallinen. Onhan se koronavuonna valmistunut:) Tai no, melkein ainakin:) Hetken jo ehdin itsekin ajatella saanko sitä koskaan valmiiksi kun väliin tuli aina kaikenlaista muuta ommeltavaa. Nyt se on kuitenkin totta!

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Huojuvat tornit .......

.....ja monta muuta mielenkiintoista aihetta oli taas Katrin viikonloppuetäkurssilla. Huojuvat tornit kuullosti jo nimenä kiinnostavalta. Helppo malli ja kohtuunopea tehdä. Tällä mallilla tein kehyskukkaron ja hieman sukaleiden kokoa muuttamalla perinteisen vetoketjupussukan. Nämä siksi että halusin saada jotain valmiiksi kahden päivän kurssilla ettei aina jää jotain puolitiehen:)
Kivan lompakon sain tehtyä lauantaina. Ei ollut vaikea ohje mutta kyllä piti tässäkin muutaman kerran pähkäillä ja pyöritellä käännöksiä vaikka hyvät neuvot opettajalta saatiinkin:)
Jostain vanhasta ompelutyöstä oli jäänyt viiden sentin pikakolmioita ja niistä kokosin pienen pinnan. Siihen on tarkoitus harjoitella tikkaamista joka on aiheena seuraavalla kurssilla.
Kokosin viikonlopun aikana ompelemani tuotteet pöydälle, mies katsoi niitä ja kysyi tuossako on kahden päivän saalis?
En kysynyt oliko hänen mielestään hyvä vai huono saalis:)
Maaliskuun kurssilla tehtiin sateenkaariblokkia. Tästä mallista tykkäsin mahdottoman paljon. Olisi varmasti kiva vaikka torkkupeittona, vähän neutraalimmilla väreillä:)
Onni on hoksannut mitä kannattaa tehdä aurinkoisina päivinä:)

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Pääsiäisliina, Turrepeitto ja palapelityyny

Tilkkuiluharrastuksessa saa kokea välillä onnistumisen iloa ja välillä sitä nurjaa puolta. Noinhan se menee kaikissa harrastuksissa ja elämässä yleensä.

Katrin farkkukurssilla tehtiin katedraalin ikkuna ohjeella liinoja, kasseja, pussukoita, mitä kukin itse halusi. Pääsiäinen mielessä ajattelin tehdä pari pientä liinaa. Farkkuja minulla ei ollut mutta samat mallit onnistuivat monesta muusta kankaasta tehtynä. Niin siis jos onnistuivat.


Kuvan vasemmalla puolella on malli joka oli tarkoitus tullakin. Oikealla opettajan ehdottama toinen versio. 
Nyt voisin kysyä itseltäni menikö omasta mielestä kangasvalinnat nappiin:). Kankaat sopivat kyllä toisiinsa mutta kaksi näin kuviollista on aika huono vaihtoehto tässä mallissa:( Luulen että näitä liinoja ei nähdä meillä pääsiäisenä pöydällä;)



Takapuolelta samat liinat ovat ehkä hieman paremmat. Mielenkiintoista nähdä mitä aion näille tehdä:)

Samalla farkkukurssilla saatiin Turre-peiton ohjeet.



Oli tarkoitus että takana oleva kangas olisi farkkua mutta kun sitä ei ollut niin ei ollut. Korvasin sen itse aikoinani värjäämällä vihreällä kankaalla. Lisänä muutakin kaapista löytynyttä vihreää yksiväristä kangasta.


Oikealla puolella on erilaisia kukkakankaita. Samanlaista ei riittänyt koko työhön;) Kuvassa väritkin ovat vähän haljukammat kuin luonnossa.

Innolla olen osallistunut usean tilkkutyöopettajan etäkurssille:):) Tosi kiva että niitä nyt järjestetään.

Pussukan koko on 20 x 25cm .

Sannan kurssilla tehtiin vekkikylkipussukka. Värivaihtoehtoja piti etsiä tähän aika kauan. En millään meinannut keksiä minkälaiset valitsisin mutta jostain vaan ajatus väreihin tuli kun aikansa pohti ja pohti:) Ja nyt on myönnettävä että tein pussukan kahteen kertaan. Ensimmäisen musta-harmaa-turkoosin ja siitä tuli kivan värinen mutta siihen se sitten jäikin. Ompeluksiltaan epäonnistunut yksilö:) Tämäkin valmistui ratkojan avulla, sitä täytyi käyttää yllättävän paljon. Ohjeet olivat kyllä selkeät mutta en vaan ymmärtänyt joka kohdassa lukemaani.


Purkin korkeus on 9 cm ja halkaisija 12 cm.

Osallistuin myös Saana-opettajan kurssille. Hän onkin minulle uusi tuttavuus. Hänen kursseillaan en ole aiemmin ollut. Puolentoista tunnin kurssilla tehtiin pieni pyöreä kangaspurkki. Tämä on mielestäni onnistunut ja kiva. Kankaaksi valitsin laatikossa pitkään käyttöä odotellut kangas. Tähän ei mennyt kuin pieni pätkä joten jokin lisäkäyttö sillekin olisi paikallaan;)



Jokin aika sitten Katrin kurssilla tehtiin palapelejä. Tein silloin vaan pienen koeversion. Lisäsin palaan kankaita ja tikkasin sen. Taustapuolelle kangas ja vetoketju ja niinpä on uusi tyyny valmiina.



Onnin Ninja-siskon ihmismummo oli neulonut ihania neuleita käppänöilleen. Uskaltauduin kysymään josko meillekin sellainen saataisiin ja onnistuihan tuo. Näitä oli muutama muukin kysellyt enkä yhtään ihmettele. Mielestäni pusero on kertakaikkisen ihastuttava. Lanka on heijastavaa joten nyt vaan odotellaan syksyä jotta päästäisiin kokeilemaan neuletta. Onni ei ihan innostunut siitä mutta uskon että syksyn kylmillä on toista mieltä;)