tiistai 26. syyskuuta 2023

Polkuja, kanan askeleet ja kätketty tähti

 Kun kurssit keväällä loppuivat niin tulikin tenkkapoo, minkälaista ompelutyötä aloittaisi väsäämään. Selailin lehtiä ja kirjojani ja niistä löytyi monenlaista mielenkiintoista mutta oli valittava vaan yksi. Toki laitoin pienen muistilapun joihinkin kohtiin jos sattuu tulemaan vastaavanlainen tilanne niin ei tarvitse selailla ja etsiä vaan voi niistä napata heti jonkun:)

Valitsin Kaffe Fassetin kirjasta tämän


Kaunis väritys on tässäkin mutta vaihdoin kuitenkin kankaat vielä enemmän oman maun mukaisiksi:) enkä tehnyt reunakaitaletta ympärille vaan kuviot ulottuvat reunasta reunaan.



Onnikin tupsahti kuvaan ihmettelemään mitä täällä touhutaan;)



Pikkuneliöihin sain upotettua muutamia jämätilkkuja mutta muuten työ on koottu kokonaan uusista kankaista. Tikkaus on suoraa ommelta pitkällä tikillä värisuoria pitkin.


Peiton taakse ei meinannut löytyä sopivaa kangasta kaapista. Näistä sain kuitenkin koottua parhaan mahdollisen version. Vihreä ei ole luonnossa noin kirkas miltä kuvassa näyttää.



Nimilapusta tuli vähän hassu mutta onpa kuitenkin nimi merkitty muistiin:)








Katrin syyskurssi aloitettiin suikaletekniikalla. Sillä tehtiin kanan askeleet- tilkkupintaa. Monia muitakin vaihtoehtoja annettiin mutta valitsin tämän. Seuraavalla kerralla saatiin ohjeet tehdä vetoketjutasku jota voi käyttää monipuolisesti. Siis pinta ja vetoketjutasku, mitä muuta niillä voisin tehdä kuin pussukan;)

Opistolla Heljän kurssilla ensimmäisenä ohjeena oli kätketty tähti-blokki. Tällä mallilla on kuulemma monia eri nimiä mutta nyt käytettiin tätä.


Tyynyn koko on 65 x 65cm.


Vaaleat kohdat tikkasin tyynynpäälliseen muurahaisenpoluilla. Muut osat jäivät mukavasti vähän koholle.



Taakse löytyi blokkikokeilulaatikosta kaksi sopivan väristä blokkia. Kun käytin ne niin sain vaalean kankaan riittämään juuri ja juuri. Takaosa on tikattu viinoruudutuksella.



Perus olkalaukkua kehyksillä pyydettiin ja se tehtiin;)


Vielä on ollut kauniita päiviä tehdä pieniä retkireissuja naapurikaupunkiin:) 


maanantai 4. syyskuuta 2023

Pussukka, patalappu ja reissuilua

 


Kaverilta oli jäänyt jakkaranpäällystysprojektista pieni pala marimekkoa ja hän pyysi tekemään siitä pussukan. Kangas tuli nyt hyödynnettyä kokonaan, ei jäänyt rippuakaan:)

Teki mieli ommella jotain pientä vaikka tikkaushommia olisi muistuttamassa olemassaolostaan pöydällä parikin kappaletta. Sain joskus kaupanpäällisenä kangasostoksista kakkukuvan ja sen ympärille ompelin hirsimökkiä. Niin siitä tuli patalappu. Lähipäivinä on tiedossa vierailu jonne taidan sen viedä kukkien kera:)

Keväällä suunniteltiin matkailuautoreissua Norjan Pykeijaan jossa käytiin viime vuonnakin. Vähän ennen suunniteltua reissuajankohtaa uutisista saatiin kuulla miten paljon siellä on ollut kuolleita lintuja ja todettu lintuinfluenssaa. Arkajalkana totesin että sinnepä ei lähdetäkään koska Onni tulee mukaan. Tuskin siellä mitään ongelmaa olisi ollut mutta kun muitakin paikkoja on olemassa jonne voi mennä niin vaihdetaan suunnitelmaa kun se mahdollisuus on:) Ulkoilulenkillä tapaamistamme koirakavereista parikin kertoi käyneensä  Sommarøyssä ja kehuivat paikkaa kovasti. Niinpä tutkimme karttaa ja otimme tämän paikan päätekohteeksi.

Matkan varrelle sopi mukavasti kiva luontopolku josta olin lukenut Kangaskorjaamolla-blogista.














Kyllä on tekijällä ollut mielikuvitusta tehdessään näitä teoksia. Kierrettiin vain puolikas lenkkiä n.3 km, mitä olisikaan löytynyt koko lenkin varrelta?


Äijäkoskella ensimmäinen yö.



Saana kuvattuna Tsahkaljärven polulta. Tytär ja vävy kävivät viime vuonna huipulla. Me tyydyimme matalampiin maisemiin:)



Tsahkaljärven kierroksellakin tuli mukavan lämmin kun oli tosi aurinkoinen päivä.



Norjan puolella ensimmäinen matkamuistojen ostospaikka:) Pieneksi jäi ostokset mutta joku idea sieltä tuli. Siitä myöhemmin;)


Trommsassa pidettiin pieni tauko ja ihailtiin näkymää.



Perillä. Iltalenkin kaunis maisema ja valo.


Mihin nyt tultiin?


Onko tässä mullekin illalliskattaus miettii Onni?


Aamu valkeni sumuisena ja vähän tihkutti vettä mutta se ei lenkkeilyä haitannut.  Kaunista oli aina vaan:)



Paikallinen kirkko.




Onnin 6v.-syntymäpäivää juhlittiin 22.8 ulkoillen ja uuteen peliin tutustuen.



Tässä odotellaan lauttakuljetusta Senjan saarelle. Ja mikä oli odotellessa kun aina vaan kiehtovaa katseltavaa riitti.




Lautalla oli varattu erillinen paikka koirille:) ja heidän kavereilleen:)




Senjalla oli pieni kalastajakylä jonne mentiin todella kiemuraista tietä. Opastuksessa pyydettiin jättämään auto mantereen puolelle ja kävellen tutustumaan kylään. Näin se kävi kätevästi, auto olisi ollutkin hankala kapeilla kaduilla, kävellen näkee enemmän;)



Yövyimme venesatamassa jossa oli pieni kauppa. Se oli sisältä saman näköinen kuin ulkoakin. Tarpeelliset ostoksen sai tehtyä;)



Onni nauttii myös näkymistä.


Muoniossa on Suomen pohjoisin suklaapaja. 


Torniossa kala ja koira


Koitelinkoskella olisi saanut kivoja kuvia mutta väkeä oli todella paljon liikkeellä joten tyydyimme pysymään vähän sivummalla;) 


Kyllä on Suomessakin kaunista