Aistit

Päiviltä tullut haaste.


Säännöt:

1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

Näkö
Käsityöihmisille näkö on tietenkin aivan ehdoton. Miten muuten voi tietää mitä tekee, minkä nautinnon saa kun onnistuu ja mitä kokee kun epäonnistuu;) Kaunistahan on aina mukava katsella mutta joskus on nähtävä rumiakin asioita. Innokkaana istuin äskettäin telkkariin ääreen katsomaan ohjelmaa väreistä. Arvelin että nyt saan uutta oppia niin mielenkiintoiseen aiheeseen. Ohjelma oli minulle vähän liian tieteellinen, enpä tullut juurikaan viisaammaksi ainakaan niihin asioihin mitä odotin.
Lukeminen on minulle "henki ja elämä". Kirjoihin uppoutumalla pääsee ainakin hetkeksi pois arkipäivän asioista, aivan muihin maailmoihin.

Kuulo
Olisi parempi jos kaikkia asioita ei aina kuulisi kovin hyvin. Erityisen herkkä olen kuulemaan esim.ruokailussa kuuluvia ääniä ja ne saattavat ärsyttää ihan äärettömästi. Ruoan mässytys, maiskutus, kahvin ryystäminen, kovaääninen nielaisu, kuorsaus ym. Olen kyllä miettinyt onko minulla heikot hermot tässä kohdassa, voi olla. Muuten koen olevani aika pitkäpinnainen, josta olen saanut kiitostakin.
Nautin myös hiljaisuudesta. Muistan aina hetken kun lapissa kiipesimme korkealle vuorelle, istuimme puhumatta, eikä kuulunut mitään, tuskin tuulen henkäystä. Meren rannalla johon ei kuulu muu kuin aaltojen loiske, on musiikkia korville.
Toisen ihmisen kanssa keskusteltaessa pitäisi myös muistaa kuunnella mitä toinen sanoo, ei riitä että kuulee.

Haju
Varsinkin pahoille hajuille olen ehkä liiankin herkkä. Joskus ohikulkevat tai lähellä olevien ihmisten haju saa melkein pahoinvoivaksi. Monesti olen huomannut että kun olen tulossa sairaaksi kaikki hajut korostuvat. Eikös hyvät hajut olekin tuoksuja:)

Maku
Tätä aistia tarvitsen paljon työssäni ja luulen ja toivon että se on kehittynyt vuosien ja kokemuksen mukana.
Hyvästä ruoasta tuleva makunautinto on todella ihana. Ruoan ei tarvise olla erikoista, aivan tavallinen ruoka, juoma, leivonnainen tms. voi tehdä mielen hyväksi.

Tunto
Käsinkosketeltavaa. Tuntuu hyvältä - kosketus, kylmyys, kuumuus, pehmeys, kovuus, kipu -tai pahalta, monenlaiselta. Kivun kanssa olen ollut viime ajat tekemisissä, toivon että se on pian ohimenevää.
Tunto on myös sielun ja mielen syvyyksissä. Sielläkin se on samoin kosketeltavissa.

Kuudes aisti
Toisinaan käy niin että aavistaa jonkin asian tapahtuvan ja sitten se tapahtuukin. Onko tämä se kuudes aisti vai mikä. Joskus kun tulee näitä aavistuksia ne saattavat vähän pelottaakin, silloin yritän unohtaa ne mahdollisimman nopeasti enkä ajattele koko asiaa.

Näistä asioista riittäsi kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, tuntuu että samalla kun kirjoittaa tulee uusia ajatuksia mieleen, mutta kuka niitä jaksaisi lukea:)

Monien blogeissa näyttää jo olevan näitä aistituntemuksia enkä näin ollen jatka tätä eteenpäin.

Huivi+baskeri

Puro-langan Jäätynyt Karpalosta valmistui huivi ja baskeri. Ihastuin niin kovin tähän väriin että kävin hakemassa vielä toisen erän samaa lankaa. Huivilla on pituutta 170cm joten sen saa hyvin kiedottua kaulan ympärille. Tytär kävi eilen ja vei nämä mennessään. Toisista langoista neulon pojan tyttöystävälle samanlaiset joulupukin pussiin.

Eilen otettiin kipsi pois jalasta. Taas tuntuu käveleminen uudenlaiselta. Jalka on jäykkä ja omat kengät eivät mahdu vielä jalkaan. Eilen kaupassa käydessä laitoin siihen miehen Reima-tossun.
Kovin kipeä jalka nyt on mutta kaiketi se kuuluu asiaan.

Keskeneräisyyksiä

Tässä talossa on paljon keskeneräistä........

Keittiöremontti etenee etanan vauhdilla:) Remonttia suunniteltaessa minulla oli näkemys minkälaisen keittiön haluaisin. Seiniin oli tarkoitus laittaa maalia. Mies kävi maalikaupassa yksin kun en vielä siinä vaiheessa päässyt mukaan. Ensimmäinen ostos oli väärä. Meni toisen kerran kauppaan, ostos oli vielä huonompi. Olin antanut värimallin mukaan mutta jokin kuitenkin meni pieleen:) Seuraavaksi pohdimme laitettavaksi seinään tapeettia. Menimme tuttuun pikkukauppaan ja löysimme kauppiaan opastuksella kauniin tapeetin. Näkemykseni keittiöstä ei olekaan enää se alkuperäinen:( Kolme viikkoa lähetyksen saapumisen odottelua, ja sitten kauppias soitti että tapeetit tulevatkin vasta marraskuun alkupuolella. Uusi pohdinta alkoi, maltammeko odottaa, koska kaapistojen laittoon ei päästä ennenkuin seinät ovat kunnossa. Viime lauantaina miesten tehdessä remonttihommia lähdin tyttäreni kanssa maalikauppaan ja johan löytyi sopiva maali, ollaan alkuperäissuunnitelmassa, jee:)) Tuleekohan keittiöstä kuitenkin sellainen mitä olin päässäni hahmotellut:) Jännittää:)

Tytär pyysi neulomaan tanssitunneilleen säärystimet. Mielelläni neulon telkkaria katsellessa. Vierelle piti hankkia lisävalaistusta, mustaa lankaa on muuten hankala neuloa.
Me Naiset lehdessä oli vaatemainoksen mallin kaulassa Puro-langasta neulottu huivi, se näytti niin kauniilta että eilen illalla oli vielä lähdettävä kaupasta hakemaan sitä. Mukavaa neulottavaa kun saa näkyvää aikaiseksi nopeasti. Nyt saa neuloa vuorotellen ohutta ja paksua lankaa.


Olen joskus muinoin ostanut valmiiksi leikattuja kangasneliöitä. Leikkasin ne kolmioiksi ja ompelin yhteen. Muutama jäi kokonaiseksi. Nyt onkin ongelma miten niitä sijoittelisin, mieleistä vaihtoehtoa ei tahdo löytyä. Vähän harmitti kun ehdin tuon homman tehdä koska Blokkisiskojen Marittalla olisi blogissaan ollut mielenkiintoinen malli jos neliöni olisivat olleet vielä kokonaisina.
Siis pohdinta jatkuu.

Pienen pojan peitto

Tyttäreni kaveri saa kohta pienen pojan. Mietimme mitä viemiseksi tulokkaalle ja niinpä tietysti ehdotin vauvalle peittoa, mitäs muuta:) Sovimme että auto tulee kuvaan mukaan, muut jutut sainkin itse päättää. Etukäteen mallia en tässäkään suunnitellut vaan lisäilin osia sitä mukaa kun työ eteni. Hitaasti mutta varmasti se valmistui. Kokoa on 60x70 cm. Nuoret tulevat tänään meille remontin apuun tai lähinnä tytön poikakaveri auttaa miestäni hommissa ja me naiset saamme keskustella mukavista ja tärkeistä;) asioista, samalla saan kuulla kelpaako peitto tarkoitukseen vai pitääkö tehdä uusi:) Auton takana "koukusta" roikkuu muovinen tutti, jonka saa poistettua jos tarvitsee kun pikkumies vähän kasvaa.

Kassi

Blokkisiskojen Maritta haastoi tilkkuilijoita ompelemaan tässä kuussa jotain vaalenpunaista. Kassikokeilukin oli vielä tekemättä, sain siihenkin hyvät ohjeen Marittalta. Nyt kun pääsen jo vähän surauttelemaan koneella niin yhdistin nämä kaksi asiaa. Ompeleminen onnistuu kun käyttää polkimella vasenta jalkaa, ihan yhtä näpsäkkää se ei ole mutta sujuu joten kuten. Vieläkin jalka turpoaa helposti ja vähän väliä on poistuttava koneelta muualle istumaan että saa jalan nostettua koholle.
Varsinaista mallia kassiin ei ollut vaan työ eteni sitä mukaa kun osa valmistui. Ja sen kyllä huomaa, kaikki mittasuhteet eivät osuneet ihan kohdalleen. Harjoiteltu nyt kuitenkin on ja virheistähän oppii jos sattuu taas seuraavalla kerralla muistamaan;)

Keittiöremontti

Tästä se alkaa!!!
Monta vuotta meillä on mietitty ja suunniteltu uutta keittiötä, päätökseen ei vaan oltu päästy. Kunnes juuri ennen jalkatapaturmaa oli uudet kaapistot tilattu. Itse asiassa samalla hetkellä kun kaaduin tuon jalkani, oli keittiöfirman kaveri meillä tekemässä tarkistusmittausta.
No, nyt sitten toiveeni on täyttymässä, saan vihdoin uuden keittiön:) Mutta koska se on valmis on sitten toinen juttu. On odotettavissa että se saattaa kestää, kestää ja kestää. Mieheni tekee remontin itse, hän on kovin tarkka työssään ja se tarkoittaa myös sitä että homma ei kovalla vauhdilla etene. "Hiljaa hyvää tulee":)) Toivottavasti hermoni kestävät, sekamelskassa eläminen on minulle vähän hankalaa. ja sitähän meillä nyt on kun tavarat ovat ympäri taloa, yritän kuitenkin selvitä;) Vähän harmittaa myös se etten voi kovinkaan paljon olla avuksi tällä kertaa.
Jospa sitten tyydyn vaikkapa työnjohtajan rooliin;)

Sukkia???

Sinisiin sukkiin löytynyt lanka riitti juuri ja juuri, yhtään ei jäänyt. Kirjavat sukat ovat uudesta ostolangasta tehdyt. Kerästä taitaa riittä vielä yksiin sukkiin, sitten saa kyllä riittää tämä puuha.

Eilisen päivän kävelin yhden kepin kanssa ja tänään olen jättänyt senkin pois. Tuntuupa mukavalta vaikka kulkeminen onkin hidasta ja hankalaa. Kädet ovat vapaina, se auttaa paljon ja helpottaa elämää. Jalka turpoaa helposti joten vähän väliä on vielä istuskeltava, parempaan suuntaan kuitenkin ollaan menossa päivä päivältä:)