perjantai 12. syyskuuta 2014

Pieni lomamatka

Ajoimme ensin Porvooseen johon minulla oli oikein asiaakin. Siis Pieneen Suklaatehtaaseen ja Brunbergille:) Emme kuitenkaan malttaneet lähteä jatkamaan matkaa heti ostosten tekemisten jälkeen vaan kävelimme hetken ihaillen Vanhan kaupungin katuja ja taloja kuten monesti aiemminkin.



Jatkoimme matkaa ja Korian ABC:n kohdalla mies kysyi pitääkö poiketa sisälle, sanoin ei mutta tarkemmin liikenneasemaa katsoessani sanoin että nyt tuli kiire, pitää poiketa!! Nimittäin huomasin seinässä Novita-kyltin. Siis käännös ja takaisin. Sukkalankoja olen kyllä ostellut tarjousmyynneistä sillon tällöin vaikka ei minulla sellaisia määriä ole mitä olen lueskellut joidenkin blogeista mutta ihan riittävästi kuitenkin kun pääasiallisesti ompelen ja sukkien kutominen on vain "kakkosharrastus". No, kun tehtaanmyymälä oli vieressä niin pitihän se tietenkin katsastaa. Jussilanka oli tarjouksessa ja sitä ostin muutaman kerän kuten Nalleakin. Muut olivat ihan normaalihintaisia ja luulen että kotipaikkakunnaltani olen ostanyt 7-veljestä edullisemminkin mitä täällä oli. Hieno kauppa kuitenkin, valinnanvaraa oli:)





Maltilliset ostokset.

Muut kaupat kierrettiinkin kaukaa ja niin päästiin viimein päätekohteeseen Imatralle.



Illalla kävimme herkuttelemassa Valtionhotellin ravintolassa ja jälkiruokana oli kaunis annos. Suklaa oli kyllä aika tämäkkää minun makuuni, huh, vieläkin puistattaa kun muistelen:)


Jos oli hotellin ruoka hyvää ja jalkahoito aivan ihanaa niin kyllä oli näkemisten arvoinen paikka Virkkukoukkunen-kauppakin. Onneksi päivä oli aurinkoinen, miehen ja vävykokelaan aika kului mukavasti istuskellessa kaupan ulkopuolella kun tyttären kanssa kiersimme kauppaa moneen kertaan:)




Iloinen ja mukava myyjätär oli kyllä oikeassa paikassa, niin avulias ja seurallinen:)


Virkkukoukkusen mainos pylväässä kävelykadulla. 






Ostoksia kaupasta itselleni. Vähän muutakin tuli hankittua tuliaisiksi mutta ehdin antaa ne pois ennen kuvaustani.


Parin vuorokauden kuluttua lähdimme kotimatkalle. Pokkesimme Salpalinja-museolle. Miehen kanssa olemme siellä käyneet jo aiemmin mutta halusimme näyttää paikan tyttärelle ja vävykokelaalle. Kovin olivat kiinnostuneet paikasta ja asioista.







 Mies kävi päivällä asioillaan kaupoilla ja toi minulle kauniita kukkia. 
Olenko ollut kiltti vai............;)

4 kommenttia:

  1. Kiltti varmasti olet ollut, pitäisiköhän sen lisäksi onnitella? Virkkukoukkusessa kannattaa todella käydä, jos haluaa haltioitua väreistä! Kuvasin toissa viikolla tuon saman tolpan, mutta kuva unohtui kännykkääni. Samoja havaintoja Korialta; seiskaveikkoja ei kannata ainakaan kovin kaukaa lähteä sieltä hakemaan. Silloin kun Novitan myymälä oli tehtaan yhteydessä, sieltä saattoi tehdä enemmän edullisia löytöjä, ABC:lle muuttaminen nosti mielestäni kaikkien lankojen hintoja. Kun seuraavan kerran liikutte samoilla nurkilla, laitapa viestiä, tarjoan päiväkahvit, olette huristelleet ohitsemme aivan vierestä :D

    VastaaPoista
  2. Ihan varmasti olet oluut kiltti ja ihanalla matkallakin!

    VastaaPoista
  3. Kyllä tuosta kukkakimpusta tulee heti mieleen, että onnitella täytyy. Joten suuresti onnea! Todella kiva reissu teillä ja hyvä esimerkki kuinka kotimaassa on paljon kivoja nähtävyyksiä.

    VastaaPoista