Ei se mennyt niin.....

....kun perjantaina suunnittelin. Laskin saavani tämän silkkityön sunnuntaina valmiiksi, niin että maanantaina, vapaapäivänäni voisin jo siirtyä uusiin kuvioihin. Sunnuntaina olikin sateeton, kaunis päivä ja mieheni mielestä oli hyvä tehdä kesken jääneet pihatyöt talvea varten valmiiksi. Niinhän ne sitten tehtiin. Valmistuminen siirtyi maanantaiksi ja uudet hankkeet hamaan tulevaisuuteen. Viikolla töiden jälkeen ompeleminen on melko vähäistä. Kotihommat, sauvakävelylenkki ja joka arkipäivä klo 18 alkava Lemmen viemä-tv-sarja vievät oman aikansa. Tähän torkkupeittoon sain kankaat tuntemattomalta nuorelta naiselta, joka oli kuullut tilkkutyöharrastuksestani. Hänen äitinsä oli ollut ompelijattarena paikkakunnallamme ja menehtynyt keväällä. Kankaat olivat enimmäkseen vaateompeluun sopivia, muutamia puuvillakankaitakin oli mukana, ja jostain huomasin että ehkä tilkkutyötäkin oli kokeiltu. Näistä silkeistä tein lahjoittajalle torkkupeiton, äitinsä muistoksi. Silkit olivat kovin pieniä paloja, niistä en muunlaista keksinyt. Vien peiton loppuviikolla saajalleen, vähän jännittää mitä hän siitä tykkää, makuja kun on niin monenlaisia.