Huhtikuu

Huomenna herätään jo huhtikuuhun:)

Tilkkuinen pikkupeitto

Pieniä kangaspaloja joita ei kuitenkaan malta heittää pois, kertyy aika paljon. Mielessä on pyörinyt ajatus yhdistellä niitä jotenkin ja tässä se ajatus nyt on:) Varastoon oli vielä jätettävä joitakin paloja, varmuuden vuoksi. Applikaatiotöissä pienet jämäpalat ovat olleet monta kertaa tarpeeseen.
Peiton koko on 55 x 70 cm. Reunakaitale on itse maalatusta kankaasta jäännöspalaa. Kävin muutama vuosi sitten kankaanmalauskurssilla. Homma oli mukavaa mutta vaikeaa. Sielun silmillä näki kuinka hienoa jälkeä tulisi kun ottaa pensselin käteensä, mutta mutta......käsi ei taaskaan totellut aivojen käskyjä. Opettajan työt olivat upeita, onneksi hän näytti niitä vasta kun olimme omamme tehneet.

Neljä pääsiäiskorttia

Blogeja selaillessa näin Marlella niin mukavan näköisiä kortteja että teki taas mieli itsekin tehdä muutama. Tipujen nappijalat ovat kiinnitettyinä vaan yläosastaan ja näin ne pääsevät heilahtelemaan vapaasti miten haluavat. Ruohona on lahjapakkaukssa ollutta juuri sopivan väristä vihreää ja keltaista tukimateriaalia. Siis kaikkea kannattaa säästää;) Enemmänkin olisi haluttanut tehdä kortteja mutta päätin lopettaa tähän ja jättää kipinän kytemään seuraavaan kertaan:)
Kuvassa olevat kangastiput olen saanut vaihdossa. Niiden sisällä olevat Kinder-suklaamunat odottavat kuka ensin kerkiää ne löytämään:)

Ulkoilua

Sisällä oleminen ja katselu ikkunasta kauniiseen kevätsäähän alkoivat jo pikkuhiljaa ahdistamaan. Tuntui että ulos on päästävä, muuallekin kuin kauppareissulle, keinolla millä tahansa. Otin sauvat esiin ja tein aika pienen ja hitaasti etenevän lenkin muutamana päivänä. Aamulla sitten selkä vielä vihotteli ja muistutti olemassaolostaan mutta päivän mittaan kulku tuntui paremmalta. Tänään uskaltauduin jo pidemmälle lenkille ja voi kuinka mukavalta tuntui kävellä. Ilmekin oli varmaan kuin kuvassa olevalla naisella:)

Jännitystä ilmassa

Liput tähän paikkakunnallamme olevaan konserttiin oli ostettu monta kuukautta sitten. Eilen kyllä jännitti kovasti pystynkö lähtemään sinne istumisvaikeuksien takia. Laitoin Buranan poskeen ja sivelin kylmägeeliä kipeään kohtaan ja niin vaan lähdettiin matkaan. Onneksi paikat olivat penkkirivin päässä, joten mahdollisuus poislähtöön olisi ollut helppo jos niin olisi pitänyt tehdä. Salin pimeydessä oli hyvä valita asento jossa saattoi istua toisella istumalihaksella.
Elokuvamusiikeista koostunut konsertti oli kyllä kuulemisen ja katsomisen arvoinen, hyvä että pääsin mukaan. Parituntinen nautinto tuli sopivaan kohtaan kipujen keskelle:) Suosittelen, siis konserttia.

Muutama pisto kerrallaan......

.....valmistui tämä lapsen peitto jonka koko on 75 x 90 cm. Nuortemme kaverit saavat lähiaikoina vauvan ja uudelle tulokkaalle ompelin peiton. Toinenkin on valmistumassa joten voivat sitten valita kumman haluavat antaa. Ompelupisteeni on kodinhoitohuoneen työpöydällä ja joskus olen harmitellut kun se on niin korkealla että tuolinkin on oltava normaalia korkeampi. Tuntuisi mukavammalta istua normaaliasennossa. Nyt on tästä korkeudesta ollut todella iloa ja hyötyä kun seisoen olen voinut ommella, muuten on vaan pitänyt kävellä ja kuljeskella edestakaisin. Eilen kävin vielä toisella lääkärillä, fysiatrilla yksityisesti, sain nopeasti ylimääräisen ajan käyttäen "suhteita", siis kysyen aikaa lääkäriltä itseltään. Diagnoosina oli: lanneluu pois paikaltaan. Asia korjattiin vastaanotolla, kävely tuntuu nyt paremmalta mutta kipua on vielä aika kovasti. Odotellaan, muutakaan ei kai nyt voi tehdä.

Yksityiskohtia, koneella tikaten.

Pikkupeitto

Edellisen kirjoituksen peiton tähteeksi jääneistä kangaspaloista valmistui tämä peikkupeitto, koko n.40 x 50 cm. Lähetän sen eteenpäin kun saan tehtyä muutaman lisää:)


Tänään oli pakko lähteä lääkärille selän kipujen vuoksi. Jokin aika sitten tuntui että paraneminen alkaisi mutta ei se sitten käynytkään niin. Enempää en valita, mutta hankalaa vähän on taas tämä elämän meno:(