Takakangas pellavapeitolle

Kävin tänään  Eurokankaassa hakemassa takakankaan pellavapeittoa varten. Varmistin ettei materiaali lopu kesken ja sen takia työ jäisi vaiheeseen. Eurokangasta ei kaupungissamme ole joten jos sinne haluaa on ajettava useimia kymmeniä kilometrejä. Aamulla tajusin että naapurikaupungistamme löytyy ko.kauppa ja sinne on matkaa vain 15 km:)
Sopiva kangas löytyi nopeasti. Kiertelin kauppaa myös muutenkin ja askeleet johtivat tietenkin palalaarin luokse jossa oli todella paljon mielenkiintoisia kankaita. Sain hillittyä itseni ja ostin vain muutaman palan. Tosin tietoisena että menen viikolla uudestaan samaan kauppaan verhokangasostoksille ostokset jäivät vähiin, katsotaan mikä on tilanne kun seuraavan kerran tulen ulos kaupasta:) Kotona laskin kankaille metrihinnat ja totesin että edullisia olivat. Kilokauppaostoksissa saa olla tarkkana hinnan kanssa jos aikoo tehdä hyviä ostoksia.

Sopivan hintainen Frillalankakin päätyi mukaani. Haluan kokeilla huivin neulomista.

Tarjoustuoteostoksilla:)

Kävin PeeKaa:n verkkokaupassa täydentämässä kangasvarastoani tarjoustuotteilla.

Niin ihania kankaita että tekisi mieli käydä heti niihin käsiksi!

Onneksi ne on kuitenkin ensin pestävä niin en voi heti tehdä niille mitään. Siirryn siis vanhojen keskeneräisten pariin.

Pellavainen parisängynpeitto.................

...................työn alla:) 

Kaariblokit on ommeltu. Osan olen silittänyt ja leikannut kokoonsa.

Suurin osa on tasoittamatta.

Nämä saavat kuitenkin odottaa vuoroaan vaikka mieleni tekisi jatkaa, mutta.........
Olin päättänyt että tänä viikonloppuna otan tilatun harmaita hiuksia aiheuttavan parisängynpeitteen käsittelyyn:) Peitossa on todella monta haastavaa kohtaa ja siksi en ole uskaltanut koskeakaan siihen. Työ ei ole varsinainen tilkkutyö mutta paloja siinä ommellaan toisiinsa kiinni. Kankaat ovat pellavaa, vaaleaa ja tummempaa. Tilaaja on piirtänyt hahmotelman minkälainen peitosta pitäisi tulla. Tämän tiedon perusteella tein mittasuunnitelman.

Kun saan pinnan koottua seuraavana ongelmana on tikkaaminen. Miten teen isolle pinnalle??? Tiedän että on olemassa Töölön Tilkkupaja-tikkauspalvelu ja veisin kovin mielelläni työn sinne mutta ensin on neuvoteltava tilaajan kanssa ja ehkäpä Soilenkin kanssa:)
Kerroin kyllä tilaajalle että jos peitosta ei tule hänen mieleistään otan sen itselleni, siitä tulee samankokoinen kuin oman sänkymme päiväpeittokin on. 
Nyt mennään askel kerrallaan. Juon kahvin ja sitten käyn kankaiden kimppuun! Huh-huh, vähän pelottaa ja tuntuu että kahvin juonnillakin siirrän taas työhön ryhtymistä eteenpäin:) Aamullakin oli tehtävä pitkä kävelylenkki, oliko sekin tekosyy:))

Tilkkutie-blogissa oli kiva linkki testaamaan minkä käsityö olet:) Testi on täällä.

Tein testin ja tulokseksii sain:

Olet satavarma saapassukka.

Jalkojasi eivät trendiaallot pääse kastelemaan. Teet tasaista ja laadukasta jälkeä. Käsitöitäsi osataan jo odottaa ja toivoa lahjoiksi. Tekeminen on luonteva osa arkeasi. Et tee itsestäsi numeroa, mutta ilahdut, kun näet käsitöitäsi käytössä. 

Villasukan ohjetta tarvitset vain, jos dementia iskee. Mutta olisiko näissäjoustinneulesukissa sopivasti pientä lisämaustetta puikoillesi?

Tähän voisin todeta että totta toinen puoli eli jotain osuu kohdalleen jotain kohtaa mietin onko näin:)

Käykäähän tekin testaamassa:)

Viiripeitto pienelle tytölle

Koko 85 x 135 cm.

Syksyllä ompelin muutaman pikkupojan peiton josta tilaaja sai valita haluamansa. Tästähän oli pieni kilpailukin:) Sain myöhemmin palautetta että saaja oli pitänyt kovasti saamastaan peitosta, oli mielissään käsin tehdystä työstä ja osasi ilmeisesti arvostaa sitä. Toki tietenkin kaupasta saa nykyään vaikka mitä kaunista mutta hän oli vielä todennut että kenelläkään mulla ei olisi samanlaista:)

Taustapuolelle löytyi vanha kangas,
joka on mielestäni aika kiva.

Poikien peittoja kun ompelin monta peräkkäin niin tietenkin teki mieli tehdä jotain hempeääkin;) Aloitin ompelemaan viiripeittoa johon löysin ohjeen jostain tietokoneella surffaillessa. Työ jäi silloin kesken, tuli maalaimysteeri ja joulu sun muuta. Nyt sain ommeltua sen valmiiksi, ehkä sillekin löytyy osoite jossain vaiheessa.

BOM 2013 valmistui jotenkin......

..........vaikka se ei kiinnostanut enään yhtään sen jälkeen kun blokit oli ommeltu. Välikaitaleiksi suunnittelin ensin jotain monivärisempää jotta blokit eivät olisi niin selkeästi erottuneet toisistaan mutta en jaksanut panostaa enempää työhön johon ei ollut mitään mielenkiintoa. Joten kaitaleiksi valitsin hyvin neutraalin vaalean mutta ei kuitenkaan selkeästi blokkeja erottavaa kangasta. Reunat piti ohjeen mukaan tehdä sik-sak-kuvioisia, oikaisin ja ompelin vain yksinkertaiset suorat kaitaleet:) Kuvassa näyttää että reuna menee vinoon sinne ja tänne mutta ihan niin huolimattomasti en sentään työtä lopettanut, kyllä ne aika suorassa kuitenkin ovat:)

Vanha kirjoituskone

Ompelukone surrailee hiljakselleen mutta valmista se ei saa aikaiseksi:)

Siis nyt ei ole mitään kirjoitettavaa ompelutöistä paitsi että aina kun hiukankin ehdin niin yritän saada BOM 2013 valmiiksi. Viikonloppuna olen palkkatyössä joten ompelus ei edisty mihinkään. Kun sen saan valmiiksi niin vielä on valmistettava parisängyn peitto. Piirroksen olen siihen tehnyt jo valmiiksi mutta kankaita en ole uskaltanut leikata. Pitää vielä pähkäillä suunnitelman kassa. Peiton kun saan valmiiksi -toivottavasti ennen kevättä- niin sitten pääsen uusien kirjojeni ja jo aloitetun kaarevareunaisten blokkien pariin.

Jokkemaa-blogissa oli syksyllä tarinaa vanhoista kirjoituskoneista. Samoihin aikoihin siivoilin ulkovarastoamme ja löysin oman vanhan Olivetti Valentine-koneeni. Muistot palasivat mieleen:)
Olen ostanut koneen aika kauan sitten, siis kun olin vielä nuori neitonen:) Menin silloin konekirjoituskurssille ihan huvin vuoksi. Muistan kun ajattelin että kun ei muutakaan mielekästä tekemistä ollut ja näin lehdessä kurssi-ilmoituksen niin sinne vaan:) Enpä arvannut silloin että kurssista olisi hyötyä vielä tänäkin päivänä. Muutama päivä sitten työkaverini totesi että sinäpä kirjoitat nopeasti koneella. Samalla sain muistella menneitä ja kertoa tarinan miksi kirjoitus onnistuu vieläkin aika hyvin vaikka ammattini ei olekaan koneella kirjoittaminen vaikka sitäkin melko paljon pitää tehdä:). Siis, mikä on kerran opittu sitä ei vaan unohda)

Maalaismysteeri

Maalaismysteeri on nyt valmis. Sen kanssa tuli vähän hoppu kun halusin saada sen mahdollisimman nopeasti valmiiksi että pääsen käsiksi uusiin ompeluksiin joita olisi paljon ajatuksissa johtuen jouluna saamistani kirjoista:)

Tikkauksen kanssa olikin pohtimista. Tein sen aika yksinkertaiseksi sen kummempia pohtimatta. Applikoinnit ovat työssäni pelikuvana ohjeeseen verrattuna. Pääasia kuitenkin että ovat jossakin kohdissa:)

Töiden kuvaaminen  on tähän vuodenaikaan melko haasteellista. Heti kun päivä valkeni pyysin miehen avukseni kuvaushommiin. Mielikuvitukseton asetelma, mies seisoo työn takan pitelemässä sitä, mutta mites tuon muuten teetkään:)

Vuoden 2013 BOM on valmistettava seuraavaksi ja vielä haasteellinen päiväpeitto joka ei ole varsinainen tilkkutyö niin sitten pääsen tutustumaan tarkemmin uusien kirjojen saloihin. Olen kyllä katsellut kirjat jo moneen kertaan ja liian monta kiinnostavaa työtä olen niistä bongannut:)

Niin...  ja kassejakin olisi mukava tehdä välillä ja ehkä pussukoitakin...:)

Katsotaan nyt sitten mikä on marssijärjestys.

Muutamia herkkukuvia eilisistä siskon mukavista juhlista.