Kaverilta oli jäänyt jakkaranpäällystysprojektista pieni pala marimekkoa ja hän pyysi tekemään siitä pussukan. Kangas tuli nyt hyödynnettyä kokonaan, ei jäänyt rippuakaan:)
Teki mieli ommella jotain pientä vaikka tikkaushommia olisi muistuttamassa olemassaolostaan pöydällä parikin kappaletta. Sain joskus kaupanpäällisenä kangasostoksista kakkukuvan ja sen ympärille ompelin hirsimökkiä. Niin siitä tuli patalappu. Lähipäivinä on tiedossa vierailu jonne taidan sen viedä kukkien kera:)
Keväällä suunniteltiin matkailuautoreissua Norjan Pykeijaan jossa käytiin viime vuonnakin. Vähän ennen suunniteltua reissuajankohtaa uutisista saatiin kuulla miten paljon siellä on ollut kuolleita lintuja ja todettu lintuinfluenssaa. Arkajalkana totesin että sinnepä ei lähdetäkään koska Onni tulee mukaan. Tuskin siellä mitään ongelmaa olisi ollut mutta kun muitakin paikkoja on olemassa jonne voi mennä niin vaihdetaan suunnitelmaa kun se mahdollisuus on:) Ulkoilulenkillä tapaamistamme koirakavereista parikin kertoi käyneensä Sommarøyssä ja kehuivat paikkaa kovasti. Niinpä tutkimme karttaa ja otimme tämän paikan päätekohteeksi.
Matkan varrelle sopi mukavasti kiva luontopolku josta olin lukenut Kangaskorjaamolla-blogista.
Kyllä on tekijällä ollut mielikuvitusta tehdessään näitä teoksia. Kierrettiin vain puolikas lenkkiä n.3 km, mitä olisikaan löytynyt koko lenkin varrelta?Äijäkoskella ensimmäinen yö.
Saana kuvattuna Tsahkaljärven polulta. Tytär ja vävy kävivät viime vuonna huipulla. Me tyydyimme matalampiin maisemiin:)
Tsahkaljärven kierroksellakin tuli mukavan lämmin kun oli tosi aurinkoinen päivä.
Norjan puolella ensimmäinen matkamuistojen ostospaikka:) Pieneksi jäi ostokset mutta joku idea sieltä tuli. Siitä myöhemmin;)
Trommsassa pidettiin pieni tauko ja ihailtiin näkymää.
Perillä. Iltalenkin kaunis maisema ja valo.
Onko tässä mullekin illalliskattaus miettii Onni?
Aamu valkeni sumuisena ja vähän tihkutti vettä mutta se ei lenkkeilyä haitannut. Kaunista oli aina vaan:)
Paikallinen kirkko.
Onnin 6v.-syntymäpäivää juhlittiin 22.8 ulkoillen ja uuteen peliin tutustuen.
Tässä odotellaan lauttakuljetusta Senjan saarelle. Ja mikä oli odotellessa kun aina vaan kiehtovaa katseltavaa riitti.
Lautalla oli varattu erillinen paikka koirille:) ja heidän kavereilleen:)
Senjalla oli pieni kalastajakylä jonne mentiin todella kiemuraista tietä. Opastuksessa pyydettiin jättämään auto mantereen puolelle ja kävellen tutustumaan kylään. Näin se kävi kätevästi, auto olisi ollutkin hankala kapeilla kaduilla, kävellen näkee enemmän;)
Yövyimme venesatamassa jossa oli pieni kauppa. Se oli sisältä saman näköinen kuin ulkoakin. Tarpeelliset ostoksen sai tehtyä;)
Onni nauttii myös näkymistä.
Muoniossa on Suomen pohjoisin suklaapaja.
Torniossa kala ja koira
Koitelinkoskella olisi saanut kivoja kuvia mutta väkeä oli todella paljon liikkeellä joten tyydyimme pysymään vähän sivummalla;) Kyllä on Suomessakin kaunista