Patalappuja ja patalappuja

Noiden isompien peitteiden ompeleminen vie aina oman aikansa, siis nyt oli tehtävä jotain nopeammin valmiiksi tulevaa. Ja kuten aiemminkin kun jotain aloitan niin sitten niitä innostuu tekemään paljon, niin kävi taas tässäkin hommassa. TilkkuSatun kaupassa oleva mustikkakangas on kertakaikkiaan aivan ihanaa.........vaikka vaan silmän iloksi hankittavaa.


Yhden aloitetun, keskeneräisen peitteen blokit odottavat ompelijaa, mutta ei vaan tunnu löytyvän ideaa miten jatkaa hommaa. Siis blokin keskustaan pitäisi keksiä jotain mukavaa, ehkä se sitten joskus välähtää, joten odotelkoon rauhassa vaikka mieltä vaivaakin:)

Tikkaukset koneella ja käsin

PeeKaan verkkokaupassa käydessäni olin jo useamman kerran pysähtynyt näiden kukka- ja raitakankaiden kohdalle. Kankaiden väritys ja kuviointi viehätti kovasti. Tilausta tehdessäni en vielä tiennyt mitä näistä tulisi. Aikani sitten niitä katselin, pyörittelin, mietiskelin, selailin lehtiä ja niinpä syntyi idea.
Ruskea kaitalekangas ja vaalea pikkuruutu- ja reunakangas ovat viime vuoden värjäyksiäni. Kukkaruutujen tikkaus on tehty koneella. Reunakaitaleen kuviot tikkasin käsin, se tuntui helpommalta ja sujui mukavasti samalla kun seurasin telkkarista Lemmen viemää-sarjaa.

Juhannuksen viettoa

Juhannuksen vietto aloitettiin kavereidemme luona vihtojen valmistuksella. Tässä vaiheessa satoi vasta tihkuttamalla.

Illan mittaan satoi jo kaatamalla mutta se ei haitannut meitä. Lenkkeilyn ja saunomisen jälkeen istuimme monta tuntia pelaamassa Buzz-peliä.

Juhannuspäivänä kävimme isäni haudalla metsähautausmaalla.

Oli sitten aurinkoinen tai sateinen sää, merimaisemaa on aina mahtava katsella.

Käsityökin oli mukana matkassa tietenkin ja onneksi olikin. Kun oli pysyteltävä melko paljon sisätiloissa sateen takia niin muutaman piston ehdin ommella.

Ostoja ja harmitusta:(

Taas on oltu kangasostoksilla PeeKaassa, Tilkkutarhassa, TilkkuSadulla ja rapakontakana:)

Sitten se harmitus.
Näyttelyssä käydessäni innostuin flanellityöstä kovin, koska muistin että minullakin on kaapissani samaa flanellia kuin näyttelytyössä. Pengottuani aikani kangasvarastoa huomasin että raitaflanellia ei löytynytkään. Pienen miettimisen jälkeen muistin että olinkin käyttänyt sen johonkin työhön vanun asemasta, ajatellen ettei sellaiselle olisi parempaa käyttöä:(( Muunlaisia flanellikankaita oli kyllä hyllyllä mutta ne eivät olleet sopivia tähän tarkoitukseen.

Oranssiruutuinen torkkupeitto

Yksi tekeillä olleista töistä on valmistunut:)

Oranssi kangas on viime vuonna värjäämääni lakanakangasta. Aika kivan pirteän väristä vaikka en itse olekaan oranssin ystävä, mutta tuo näyttää mukavasti sopivan ainakin tähän vuodenaikaan:) Vaalea onkin sitten sitä pakanpäätä jota olen jo aiemminkin käyttänyt töihini ja sitä on vieläkin jäljellä vaikka kuinka paljon. Tikkasin reunat vapaalla ompeleella jäljitellen vaalean kankaan kuvioita.

Taiteellinen silmäni vaati laittamaan pitsejä sinne tänne. Lue: olosuhteiden pakosta niitä oli laitettava koska ommel oli joissakin kohdissa sen verran huonoa että sitä piti piilottaa.














Taustakankaana on vanhan, käyttämättömän pussilakanan kangas.

Näppipyyhkeet

Monenlaisia nimiä näyttää näille pyyhkeille olevan, mutta tämä nimitys on jäänyt mieleeni. Päätin kokeilla minäkin niiden ompelua. Sitten kävi kuten monesti ennenkin. Varasin monet kankaat ja niihin sopivat liinat ja kun olin muutaman ommellut rupesi tympimään. En tykännytkään koko hommasta, mutta valmiksi ompelin kaikki mihin olin tarvikkeet varannut. Tyttäreni kävi juuri kotona kaverinsa kanssa ja molempien mielestä pyyhkeet olivat kivoja. Niinpä sitten toisen kassiin pujahti punainen ja toiselle keltainen.

Sunnuntain suunnitelmat

Sunnuntaiksi suunniteltu ompelupäivä muuttui kun saimme kutsun tuttaviemme luo Forssaan. Vierailupäivä olikin oikein sopiva koska samalla pääsin Tyykin tilkkutyöt nyt-näyttelyyn. Onneksi Blokkisiskojen Maritta "mainosti" näyttelyä blogissaan, muuten käynti olisi jäänyt tekemättä. Voi kuinka kauniita ja taitavasti tehtyjä töitä siellä olikin. Muutama uusi ideakin jäi taas päähän muhimaan:)






Tuttaviemme luona saimme nauttia hyvän aterian, jonka olikin valmistanut tällä kertaa talon isäntä. Alkupalaksi oli keitettyä parsaa ja kastiketta, pääruoaksi söimme itse loimutettua lohta ja valkosipuliperunasosetta salaatin kera. Aterian kruunasi kahvi ja juuri leivottu raparperipiirakka vanilijakastikkeen kanssa. Kyllä oli tällä päivällä monille aisteille nautintoa, kivaa.



Lauantai menikin työn teon merkeissä:) Olimme taas tekemässä puita nuorillemme. Tämäkin on mielestäni aivan mukavaa puuhaa.


Hevoset seuraavaat puuhiamme:)