keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Perjantai 13 pv kukkarokurssilla

Koko viikonlopun kukkarokurssi alkoi perjantaina 13 päivä. Silloin ei ehkä olisi kannattanut tehdä mitään. Olisi vaan miettinyt ja suunnitellut ja katsellut. 
Eihän kurssilla kuitenkaan niin olla, tekemättä mitään! 
Joskus olen innoissani ommellut paperitekniikalla muutan pienen blokin. Yhden niistä olin jo reunustanut pallokankaalla ja silittänyt laukkuhuopaan. Myös takaosa oli valmiina. Näin ajattelin että ensimmäinen kehyskukkaro valmistuu nopeasti eikä aika kulu pieneen piperrykseen. 

Sininen laukku valmistui sunnuntaina.

Kyllä, kukkaro valmistui pikaseltaan. Valmistamistahan oli enää saumojen ompeleminen ja kehyksen liimaus. Niin, mutta se perjantai 13 pv astui mukaan kun kävin silittämässä pintoja. Raudastapa lähti edellisen silittäjän jäljiltä rautaan palanutta liimaa pussukan vaaleaan osaan! Harmitti!! Ja vieläkin harmitti!! Nyt piti miettiä! Toin pussukan kotiin ja pesin sen Vanishilla. Sain jäljet pois, onneksi. Vaalean harmaa kangas kyllä kärsi mielestäni vähän käsittelystä ja niinpä ompelin siihen tummemmalla harmaalla langalla pitkiä pistoja. Lopputulos on aika hyvä.


Sinisen olkalaukun valmistus alkoi kolmiulotteisista hanhista. Niitä olen ommellut joskus Sannan kurssilla. En tiedä mikä silloin on ollut ajatukseni kun niin paljon niitä olen tehnyt. Tähän meni vaan osa, ehkä loput joskus jonnekin muualle:)



Seuraavaksi oli vuorossa musta pikkukukkaro. Kaikki meni hyvin kunnes taas perjantai 13 päivä astui mukaan. Liimatessa kehystä pieni osa liimaa osui kankaaseen. Kynsilakanpoistoaineella se lähtee kun antaa liiman ensin rauhassa kuivua, tiedän, olen kokenut tuon aiemminkin. Toin tämänkin kotiin ja painelin pumpulilla varovasti liimakohtaa. Liima lähti pois kuten kankaasta värikin! Harmitti! Ja vieläkin harmitti!! Tein sitten uuden samanlaisen kukkaron, mitäs muuta:)
Ruusukultaisesta kankaasta valmistunut peruspussukka on muuten samanlainen kuin aiemmin valmistunut, ainoastaan vetoketju on ommeltu tähän puolikkaan vetoketjun tekniikalla.






Pinkin kukkaropussukan molemmilla puolilla oleva ruudukko on jäämistöä Good Fortune -mysteerityöstä. Kaarevareunaiseen kukkaroon on käytetty Ruusun sulle antaisin - peitosta jääneitä paloja.


Lopuksi vielä yksi moka.





Tukirautapussukkaan olin myös ommellut sivuihin blokit jo kotona paperitekniikalla. Kun kaikki saumat oli ommeltu jo yhteen ja vedin vetoketjua kiinni niin huomasin sen........mokan....ja ison sellaisen. Blokkien kulmat eivät kohdanneet toisiaan kauniisti. Harmitti! Ja harmitti tosi paljon. Ei kannata lähteä purkamaan ja korjaamaan. Teen joskus uuden mutta en samanlaista. Opin kuitenkin taas jotakin, onneksi:) 

Kurssi oli kuitenkin kiva ja mukava "maku jäi suuhun" vaikka näitä perjantain 13 päivän yllätyksiä siihen sisältyikin.

17 kommenttia:

  1. Anteeksi Irma mutta minua hymyilytti vaikeutesi kasaantuminen. Se on niin kummaa, miksi joku päivä on vaan niin mustan pilven alla. Tuttua täälläkin, kovin tuttua. Mutta tosi kivoja kulkaroita teit kaikesta huolimatta.

    VastaaPoista
  2. Hymyile vaan ja voit vaikka nauraakin, ei haittaa:) Noin se vaan menee, kaikki kasaantuu samaan kun on sattuakseen:)

    VastaaPoista
  3. Ihania kukkaroita kaikki tyynni - kukaan ei onneksi tiedä kommelluksiasi niitä ommellessasi... 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, näitä on niin mukava ommella varsinkin jos ei noita mokia sattuisi;)

      Poista
  4. Tyylikkäitä kukkaroita, joiden tekemiseen liittyviä kommelluksia ei katsoja mitenkään huomaa. Suosikkini on tuo pinkki kukkaro.

    VastaaPoista
  5. Oi, nyt tiedän mitä ostan kohta Karnaluksista nipuittain! Iski kehyskukkarohimotus kuviasi katsellessa. Seuraava sarjatuotantokohteeni ilmeisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitahan tehdas pystyyn sielläkin:) Tämä tehdas lopettaa taas hetkeksi:)

      Poista
  6. Kaikesta huolimatta tosi kivoja kukkaroita ja pussukoita. Erityisesti tuo sininen on houkutteleva. Pitäisikö vihdoin tehdä itselle töihin tuollainen puhelimen kantoväline, kun olen siinä suhteessa Suutarin Lapset ry:n jäsen. Moni työkaveri kkulkee tekemäni puhelinpussukan kanssa, minulla ei ole vieläkään :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman ry:n jäsen olen kai minäkin. Käytän vaan vanhoja kasseja ja pusseja vaikka uusiakin valmistuu. Ne sitten menevät kavereille tai jäävät kaapin hyllylle. Se tekeminen vaan on niin mukavaa:)

      Poista
  7. Hienoja ja upeita pussukoita/ kukkaroita olet tehnyt, vaikka kommelluksien kautta:)

    Noita kukkaroita en ole tehnyt kovinkaan monta, mutta pitäisikö niitä nyt tänä talvena oikein työstää, kun kehyksiä on tullut osteltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaroiden valmistaminen on melko nopeaa ainakin silloin kun ei tee niihin mitään pintoja vaan pelkästä kankaasta. Kivaa hommaa, tekemään vaan!

      Poista
  8. Jo vian on kone sauhunnut! Minusta on aika kivaa, että muillekin sattuu pieniä yllättäviä juttuja näissä ompeluhommissa. Hyvin sait korjattua sen raudasta tulleen sotkun. Tuo on todella raivostuttavaa, jos raudan pohjassa on jotain sotkua. Minä en oikein tajua, mikä vika tuossa tukirautapussukassa on. Oikein hieno sekin, kuten muutkin sinun työt ovat. Aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä mokia sattuu aina silloin tällöin mutta jos ovat korjattavissa niin ei niin kovin haittaa mutta nuo silitysrautasotkut harmittavat. Pitäisi aina katsoa raudan pohjaan mutta eihän sitä tule tehtyä kun luottaa siihen että kaikki toimivat kuten ohjeet on annettu:)
      Tukirautapussukassa vastakkaiset blokit menevät vähän ohi toisistaan ja siksi eivät ole mukavaa katseltavaa;) Kuvassa sitä ei ehkä niin hyvin näe. Pienen korjausliikkeen olen jo keksinyt, laitan kuvan myöhemmin:)

      Poista
  9. Voi ei, huonoa tuuria on ollut. Hyvin olet korjannut ja kaunista jälkeä jälleen.

    VastaaPoista