sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Serkkutapaaminen

Miehen suvun serkkutapaaminen pidettiin tänä vuonna Hauholla Wuolteen kauniissa kartanossa.




Serkkutapaamisten järjestää jokainen serkku vuorollaan.
Muutamana vuonna olemme olleet jonkun serkun mökillä. Silloin naispuoliset ihmiset olemme hoitaneet ruokailut nyyttiperiaatteella ja kaikki on toiminut hyvin. Tällä kertaa kenenkään ei tarvinnut miettiä mitään ruokaan liittyvää vaan kaikki saivat astua valmiiseen  pöytään.
Tässä kuvia päivällispöydästä.






Lauantai-iltana saunottiin, kylvettiin kylpytynnyrissä, uitiin, laulettiin ja juteltiin mukavia.
Tänä aamuna runsaan aamupalan jälkeen suunnattiin kotiin ja mietittiin ensi vuoden tapaamista jolloin on  meidän vuoromme järjestää se. Pieni ajatus siihen jo saatiinkin mutta vielä siinä on hiottavaa.








8 kommenttia:

  1. Meilläkin on ollut serkkutapaamisia useana vuonna, järjestäjänä sisarussarja kerrallaan. Tänä vuonna taitaa jäädä väliin, kun ei ole kuulunut mitään - surullista.

    VastaaPoista
  2. Hieno perinne! Ja toden totta, usein tahtoo ruokailun järjestämisestä tulla tapaamisetkin suurempi ohjelmanumero.

    VastaaPoista
  3. Meillä on kans mietitty serkkutapaamisia, mutta on vielä jäänyt ajatuksen asteelle, hieno perinne ja kiva tapa tavata sukulaisia ja kuulla kuulumisia! Hieno paikka teillä tapaamiseen!

    VastaaPoista
  4. Onpas upean näköinen paikka! Tosiaankin ihanaa välissä päästä valmiiseen pöytään :)

    VastaaPoista
  5. Voi miten IHANA idea!
    Toissavkl:na juuri laskeskelimme Siskon kanssa, että meillä on 22 serkkua Isän puolelta. Siinä olisikin väkeä koolla, jos kaikki tulisivat puolisoineen, lapsineen ja (ehtiväisimmät) jopa lapsenlapsineen! :o)

    VastaaPoista
  6. Voi miten kiva että teillä tämä juttu toimii. Me vasta tänä kesänä minun aloitteestani kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa. Toki jo ensi kesästä sovittiin ja järjestelyvastuu kiertää.
    Kyllä nämä tilaisuudet todistavat, että on ihana kuulua johonkin ja tapaaminen muutenkin on melkoisen voimaannuttava.
    Hyvää jatkoa teidän perinteellenne.

    VastaaPoista
  7. Jopas on upeat tarjoilut! Tuolla tavalla suku tulee ja pysyy tuttuna. Miniäni suvussa on paljon tuontyyppisiä kokoontumisjuttuja ja minä aina ihailen heitä siinä asiassa.

    VastaaPoista
  8. Kyllä on ihana perinne. Meilläkin paljon tapaillaan sukulaisia, mutta tällainen vielä puuttuu. Ihana miljöö.

    VastaaPoista