Kesäkukkia

Tänään sain ostettua muutamia kesäkukkia mutta purkittaminen jäi huomiselle. Yleensä olen miettinyt valmiiksi kauppaan mennessä tarkalleen mihin purkkeihin kukkia tarvitaan, mutta tällä kertaa ostelin vaan summa mutikassa mitä mieleen juolahti. Katsotaan mihin asti riittävät, voi olla että on tehtävä vielä uusi ostoskierros. Juhannuksen aikoihin kukkia myydään paljon edullisemmin, jospa odottaisi siihen asti:)

Häätunnelmaa

Helatorstaina olimme sukulaispojan, 46v., häissä.
Hääthän ovat aina ihania juhlia, niin nämäkin, oikein mukavat ja hyvin järjestetyt. Morsiamen pukukin oli äärettöman kaunis, harmi kun ei voi laittaa kuvaa edestäpäin. Tuore aviopari lähti juuri matkalle ja näin ollen en saa kysyttyä lupaa.



Eilen olimme jo taas täydessä työn touhussa sahaamassa, pilkkomassa ja pinoamassa keväällä sahaamiamme puita poikamme ja hänen tyttöystävänsä luona. Jos ovat juhlat hauskoja niin välillä on tällainenkin työ tosi mukavaa. Tosin seitsemän tuntia kun pinoaa puita tietää kyllä tehneensä sitä:)
Huomenna on vielä vapaapäivä ja pääsen taas ompeluhommiin. Monta uutta ideaa olen jo kaivanut esille. Joten niitä sitten toteuttamaan:)

Koiralle peitto:)

Kaikenlaisia peitteitä on tullut vuosien aikana tehtyä, mutta tämä on ensimmäinen koiralle ompelemani peite. Tuttavarouvalle on tulossa kesäkuun alussa poikakoira ja ajattelin yllättää hänet tällaisella muistamisella:)
Naapurin rouva on tehnyt useampia koirapeittoja ja häneltä sain tarkemmat ohjeet koosta ja materiaaleista. Koirat pitävät kuulemma pehmeistä materiaaleista......niinkuin ihmisetkin....ei siis mitään uutta:)

Päällisen kokosin flanellista ja vakosametista. Materiaalit olivat kovin eri tavalla käyttäytyviä ja niinpä ruudut ovatkin vähän vinksin vonksin koska flanelli venyy ja sametti ei sitten yhtään. Joihin yhtymäkohtiin tuli pieniä ryppyjä ja niihin ompelin nuo sydämet. Toivottavasti koira voi kuitenkin näistä virheistä huolimatta loikoilla peiton päällä:) Vanuna on kaksi kerrosta fleeceä ja tausta on samaa ruutuflanellia kuin päällisessäkin. Siis aika pehmeältä tuntuu.

Marjon Luovassa Mysteerissä tehdään vesiväritekniikkaa. Työ on pöydällä levällään, olen koonnut sitä, tehnyt välillä muita hommia ja taas siirrellyt palojen paikkaa. Tavallisen kameran silmän kautta olen tiiraillut työtä ja taas vaihtanut palojen paikkaa. Kerran aiemmin olen tehnyt yhden työn vesiväritekniikalla ja silloin jo totesin että aika vaikeaa on saada värit liukumaan kauniisti, aina tuntuu puuttuvan sopivia kankaita. Tähän mysteeriin en ole leikannut juuri lainkaan uusia kangaspaloja, olen yrittänyt koota sitä jo joskus aiemmin leikatuista 5x5 cm paloista.

Kanatarha on valmis!!

Työ valmistui suunnitelman mukaisesti. Ajatus oli että saisin sen valmiiksi näiden muutaman lomapäivän aikana jotta voisin taas siirtyä muihin ompeluksiin:) Taisi olla vuosi sitten kun päässä rupesi pyörimään ajatus tästä työstä. Toteutukseen meni sitten kuukausi jos toinenkin:) Näin aikoinaan Tilkkusadulla tämän tekstin hänen työssään. Siitä tuli mieleeni idea ja niinpä pyysin Sadulta luvan käyttää samaa tekstiä omaan työhöni. Päätin kuvata tällä tavalla koko työyhteisömme. Vien sen työpaikkani seinälle. Siitä voi sitten halutessaan jokainen etsiä oman hahmonsa:) Joukossamme on myös miespuolisia ihmisiä, pari varattua ja pari nuorempaa "sinkkua".......mutta kuinka kauan...kuka voi vastustaa vislaussydämiä ainakaan näin keväällä:) Työ ei tietenkään ole ollut aina ruusuilla tanssimista mutta sen verran mukavaa kuitenkin näiden ihmisten kanssa että laitoin kukkia mukaan yhteiselle taipaleellemme vuosien, joidenkin kanssa jo parinkin kymmenen vuoden varrelle. Itseni laitoin oikeaan alakulmaan seurailemaan ja ohjailemaan asioita ja tilanteita:) Marjolta olikin aamulla tullut uudet jatko-ohjeet Luovaan Mysteeriin. Joten sitä sitten pohtimaan ja suunnittelemaan. Yksi uusi työn aloitus on jo pöydällä, mutta katsotaan kumman teen ensiksi. Huominen pitäisi pyhittää leipomiselle ja torstaina menen mieheni kanssa tyttäremme asunnolle pientä remonttia puuhastelemaan. Perjantai on työpäivä mutta sitten taas viikonloppuna... ommella vai eikö.........

Marjolle kiitokset

...huomionosoituksesta.

Tämä tunnustus pitäisi laittaa Marjolle takaisinpäin. Häneltä olen saanut monet hyvät vinkit ja neuvot tilkkutöiden saloihin. Kiitos Marjolle.



Monissa seurailemissani blogeissa tämä tunnustus jo näyttää olevankin eikä suotta, niin paljon kiinnostavia, mukavia ja ihailtavia asioita niistä tuntuu löytyvän.

Tilkut&kudelmat-blogin Päivi on myös mielestäni ansainnut tämän tunnustuksen:)

Kangaskauppoja

Kun nyt näyttää siltä että tuo ompelukone tikkailee aika hitaasti niin olen sitten tehnyt kangasostoksia. Vasemmanpuoleisista on jo pieni aavistus mitä niistä tulisi, mutta katsotaan.....Oikeanpuoleiset maanläheisen väriset kankaat ovat niin kovin mieleisiä että niitä vaan on ostettava vaikka en vielä niille ole käyttöä keksinyt. Yksi malli kyllä pyörii mielessä mutta katsotaan......
Yleensähän kaikille ostetuille kankaille on kyllä ajan kanssa käyttöä ja sopiva paikka löytynyt:)
Vielä odottelen pientä lähetystä tuolta maailmalta, siinä on kirja ja pari kangasta;)
Ensi viikolla on muutama lomapäivä tiedossa ja silloin pitäisi kanatarhatyö valmistua. Vaikka muutakin hommaa olisi, kuten esim.ikkunanpesua, puutarhatöitä ym.puuhastelua mutta laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen;))

Bedazzled Mystery

Mysteerin toukokuun tehtävänä olisi ommella samanlainen ympärys työlle kuin aiemminkin tehtiin. Silloin en saanut kappaleiden osia osumaan kohdalleen. Kun en muutenkaan tästä mysteeristä tykkää ja vielä olisi ommeltava tuo hankala tehtävä niin päätin että jääköön hautumaan koko homma. Seuraan miten mysteeri etenee ja jatkan sitä myöhemmin jos alkaa kiinnostamaan.

Remonttia ja ostoksia

Elilisen aurikoisen päivän olimme siskoni luona Ikaalisissa. Mieheni auttoi siellä remonttihomissa. Sopivan tilaisuuden tullen me siskokset lähdimme ostoskierrokselle:) Kohdalle osui sopivat lenkkarit ja kävelykengät. On niitä täällä omassa kaupungissakin, mutta olihan ne ostettava kun tuntuivat hyviltä ja eipähän sitten tarvitse erikseen lähteä etsimään;)
Ja sitten tietenkin kangasta.... Menimme Finlaysonin myymäläään. Ensin näytti ettei mitään mielenkiintoista näkyisi, mutta kun muutaman kerran olin kiertänyt myymälän ja tutkinut joka hyllyn niin johan rupesi löytymään sopivia verho- ja pöytäliinakankaita.